Making effective participatory environmental health science through collaborative data analysis

Allen, Barbara L.

doi:10.7765/9781526137005.00012

Cited by 1 publication

(1 citation statement)

References 16 publications

(8 reference statements)

Supporting

Mentioning

Contrasting

Order By: Relevance

“…) Deliberatiivisen demokratian mallissa painotetaan kansalaisten suoraa osallistumista päätöksentekoon, millä pyritään takaamaan intressien laajempi ja tasapuolisempi huomioon ottaminen päätöksissä (Kyllönen 2006, 595). Allen (2020) korostaa kansalaistiedon merkitystä ympäristöongelmien tutkimisessa. Hän pitää tärkeänä, että kansalaiset voivat olla mukana tutkimuksen jokaisessa vaiheessa; ympäristöongelman määrittelemisessä, tiedonkeruussa ja analyysin tekemisessä.…”

Section: Ympäristöoikeudenmukaisuus Käsitteenäunclassified

Ympäristönsuojelulaki vuotaa: turvekiista tunnustuskamppailuna

Möttönen¹,

Salo²,

Litmanen³

et al. 2023

A&Y

View full text Add to dashboard Cite

Tutkimme Keski-Suomessa pitkään jatkunutta turvekiistaa selvittämällä kyselyllä ja haastatteluilla kansalaisten käsityksiä turvetuotannosta ja sen vesistövaikutuksista. Tutkimuksemme osoittaa, että poliittis-hallinnollinen järjestelmä ei ole kyennyt täyttämään ympäristönsuojelulain tavoitetta turvata kansalaisille terveellinen ja viihtyisä ympäristö ja parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Lailla ei ole edellytyksiä säännellä kaikkia niitä luontoa hyödyntäviä toimintoja, joiden kansalaiset kokevat saastuttavan vesiympäristöään. Tämä puute näkyy esimerkiksi turpeennoston kaltaisissa toiminnoissa, jotka aiheuttavat vesistöjen hajakuormitusta eri paikoista ja eri tavoin. Maaseudun asukkaat pitävät epäoikeudenmukaisena sitä, että heidän vesiympäristöään saastutetaan, jotta kaupunkeihin saadaan halpaa lämpöenergiaa. Epäoikeudenmukaisuuden tunne johtuu seuraavista tekijöistä: (1) Viranomaiset perustavat vesien tilan arvioinnin tieteelliseen ja tekniseen tietoon ja sulkevat pois ristiriitaiset tiedot ja kansalaisten kokemukset. (2) Vesien pilaantumisesta kärsiviä ihmisiä ei tunnusteta turpeenottoa koskevan sääntelykehyksen osallistujiksi. (3) Kansalaisiin vaikuttaa viranomaisten ja poliitikkojen välinpitämättömyys vesien tilasta kärsivien ihmisten huolia kohtaan. (4) Ihmisten välittömään ympäristöön liitettyjä kulttuurisia ja sosiaalisia arvoja ei pidetä merkityksellisinä turpeenottoa koskevassa sääntelykehyksessä. Turvekiistan analyysi paljastaa tarpeen parantaa deliberatiivisen demokratian toimintaa ympäristöhallinnossa.

show abstract

Section: Ympäristöoikeudenmukaisuus Käsitteenäunclassified