Lydia Virtanen Karkkilan profeettana ja keisarina

Abstract

Tiina Lintunen ja Kimmo Rentola tarkastelevat artikkelissaan yhteiskunnan naiselle asettamia odotuksia sekä poliittisen jayhteiskunnallisen toiminnan mahdollisuuksia 1900-luvun alun ja puolivälin Suomessa erään poikkeuksellisen naisen kautta. Tarkastelun keskiössä on karkkilalainen Lydia Virtanen (1901–76). Hän oli jo 1920-luvulla johtamassa ensin vasemmistonuorten julkista ja sitten kommunistien salaista toimintaa Högforsissa. Sodan jälkeen kommunistien aseman laillistuessa hänen asemansa paikkakunnan poliittisessa elämässä vankistui. Vaatimattomista oloista lähtöisin olevasta ompelijasta tuli kauppalan henkinen johtaja, jota alettiin kutsua Karkkilan profeetaksi tai maskuliinisesti Karkkilan keisariksi. Lydia Virtanen rikkoi monenlaisia rajoja, myös yksityiselämänsä puolella. Hänen rakkautensa naiseen oli tarkasti varjeltu salaisuus. Artikkelissa pohditaan, miten oli mahdollista, että kahdesti valtiopetoksellisesta toiminnasta tuomittu naimaton työläisnainen saavutti korkean statuksen erittäin miesvaltaisessa yhteisössä ja nautti arvonantoa yli sukupuolten ja puoluekentän rajojen.