Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät? Sairaanhoitajien arviot potilastietojärjestelmistä 2017

Abstract

Terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia potilastietojärjestelmistään on maailmanlaajuisesti kartoitettu vähän, vaikka käyttäjäkokemukset ovat keskeinen osa järjestelmien kehitystä ja arviointia. Sairaanhoitajien kokemusten valtakunnallinen kartoitus tehtiin ensimmäistä kertaa Suomessa alkuvuodesta 2017. Kohteena olivat työikäiset sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt Sairaanhoitajaliiton ja Tehyn jäsenrekisteristä. Vastaava tutkimus on tehty lääkäreille vuosina 2010, 2014 ja 2017. Menetelmänä oli lääkärikyselyn pohjalta muokattu sähköinen kyselylomake, jonka Sairaanhoitajaliitto ja Tehy lähettivät jäsenilleen.
 Yhteensä 3607 sairaanhoitajaa vastasi kyselyyn. Vastaukset ryhmiteltiin Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian aihealueen ”Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät” tavoitteiden mukaisiin osa-alueisiin. Kaikissa osa-alueissa todettiin eroja sekä potilastietojärjestelmien tuotemerkkien että vastaajien toimintaympäristöjen välillä. Yksi keskeisimpiä korjattavista ongelmista oli saman asian kirjaaminen moneen paikkaan. Sen voidaan katsoa altistavan virheille ja osoittavan huonosti onnistunutta tietojärjestelmäintegraatiota. Kehittämiskohteiksi nousivat myös tietojärjestelmien käyttökatkot, jotka on aiemmassa kirjallisuudessa todettu riskiksi potilasturvallisuudelle. Tutkimuksessa löytyi eroja tuotemerkkien välillä tietojärjestelmien käytettävyydessä ja potilaan hoidossa tarvittavan, ajantasaisen ja laadukkaan tiedon saamisessa paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Vastaajat kokivat tietojärjestelmien edellyttämien toimintatapojen muutosten käyttökoulutuksen riittämättömäksi. Tietojärjestelmien kehittämistyöhön aktiivisesti osallistuvat antoivat muita paremman kouluarvosanan tietojärjestelmälleen. Tätä selvitetään tarkemmin erillisessä artikkelissa.
 Osallistuminen tietojärjestelmien kehittämistyöhön ja koulutus vievät alkuun aikaa asiakas- ja potilastyöltä, mutta hyvän käytettävyyden ja käyttötaidon voidaan myöhemmin odottaa säästävän ammattilaisten aikaa tietojärjestelmien käytöltä suoraan asiakas- ja potilastyöhön. Tunnistetut erot potilastietojärjestelmien käytettävyydessä ja tuessa työlle sekä hoidon laadulle auttavat tunnistamaan hyviä käytäntöjä eri toimintaympäristöissä sairaanhoitajan ajankäytön tehostamiseksi ja potilasturvallisuuden ja yhteistyön lisäämiseksi. Sairaanhoitajia on kuultava paremmin tietojärjestelmiä kehitettäessä. Organisaatioiden on syytä suunnitella tietojärjestelmäkoulutukset niin, että ammattilaisten osaaminen pysyy ajan tasalla tietojärjestelmien ja niiden käyttötapojen kehittyessä. Myös sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalveluiden strategia korostaa digiosaamista ja kehitystyöhön osallistumista.

Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi – terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä

“…Vuonna 2015, jolloin noin 90 % resepteistä toimitettiin sähköisinä sekä apteekin asiak-kaat että henkilökunta raportoivat vaikeuksia pysyä ajan tasalla reseptilääkkeistä [9,10]. Vuonna 2017 sairaanhoitajat pitivät sähköistä reseptiä jo yhtenä parhaista tietojärjestelmien toiminnallisuuksista [11].…”

“…Analyysi on toteutettu pääosin abduktiivisen sisällönanalyysin idealla, vaikka luimmekin aineistoa ensin avoimesti. Analyysiryhmiä muodostettiin empiirisesti Suomessa aiemmin toteutetun kyselytutkimuksen [11] ja tutkimuksen haastattelujen pohjalta. Analyysiryhmistä keskusteltiin ja niitä arvioitiin tutkimusryhmässä.…”

Lääkärit ja hoitajat parempien tietojärjestelmien kehittämistyössä: kyvykkäät ja innokkaat käyttäjät alihyödynnettyinä

“…Yli puolessa vastauksista mainittiin huono käytettävyys, järjestelmien integroimattomuus, huono yhteentoimivuus, tietojärjestelmien kyvyttömyys työtehtävien tukemisessa ja koulutuksen puute [5]. Samoja käytettä-vyysongelmia on tullut esille myös Suomessa viime aikoina toteutetussa tutkimuksessa [3,6]. Lääkärien kokemuksia osallistumisesta potilastietojärjestelmien kehittämistyöhön on tutkittu kansallisella tasolla aiemmin.…”

“…Kysely on toteutettu lääkäreille vuosina 2010, 2014 ja nyt 2017; hoitajille kysely tehtiin ensimmäisen kerran 2017. Kyselyissä käytettiin pääosin samoja kysymyksiä [6,14,15,16,17]; lääkäreiden osalta tämän julkaisun kannalta merkittävimpänä erona vuosiin 2014 ja 2010 verrattuna oli, että kehittämistyöhön osallistumistapoja koskevat kysymykset jätettiin lääkä-reiltä pois vuoden 2017 kyselystä, koska vuosien 2010 ja 2014 välillä ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia ja kolmen vuoden seuranta-aikaa päädyttiin pitämään liian lyhyenä kysymyksen toistamiseen; vertailussa käytettiin näiden kysymysten osalta vuoden 2014 tuloksia. Vuoden 2017 lääkärikyselyn toteutustapa ja taustat on kuvattu tarkemmin aikaisemmassa julkaisussa [17], samoin hoitajakyselyn vastaavat tiedot [6].…”

“…Vastaajia ja heidän edustavuutensa tarkastelua kuvataan tarkemmin aikaisemmissa julkaisuissa [6,17]. Sairaanhoitajista 892 (26 %) jätti vastaamatta kaikkiin kehittämiseen osallistumista koskeviin kysymyksiin.…”