Kilpailuoikeus, kartellit ja raakapuumarkkinat

Viitala, Esa-Jussi

doi:10.14214/ma.6942

Cited by 3 publications

(3 citation statements)

References 0 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Not least among these changes is the effect of new producers from lowcost countries, further increasing the competition for global market share, export tariffs on wood imposed by the Russian Federation and in some cases the introduction of restrictions on wood availability imposed through forest conservation programmes (see Hänninen andKallio 2007, Solberg et al 2010). Imperfect competition in the Finnish roundwood markets (Viitala 2010) is also likely to have affected independent sawmills negatively during the 2000s.…”

Section: Industry Backgroundmentioning

confidence: 99%

Network co-operation as a source of competitiveness in medium-sized Finnish sawmills

Toppinen¹,

Lähtinen²,

Leskinen³

et al. 2011

Silva Fenn.

View full text Add to dashboard Cite

In the Finnish sawmill industry, inter-firm collaboration has often been brought up as a means of creating a competitive edge in global markets by achieving economies of scale. According to the resource-based view (RBV), a firm can evaluate its current or potential partners by considering firm-level collaboration as a portfolio of complementary strategic resources. The specific focus of the study is on examining the types and forms of sawmill co-operation, how the co-operation emerged and which firm-specific resources are mainly related to cooperation. Based upon this, we can see how the managers of medium-sized sawmills perceive network co-operation as facilitating the achievement of a sustainable competitive advantage. The empirical data for this study were collected by interviewing 16 managers and employees in medium-sized non-integrated sawmills, a joint-venture marketing company and other cooperative partners. The findings of the study show that meaningful and beneficial co-operation partnerships exist in the Finnish sawmilling industry, but the sawmill managers do not perceive this collaboration as a strategic resource. The marketing company was the only firm in this study that relied on its co-operative networks in seeking a sustainable competitive advantage. To make more of co-operative partnerships, the principles of co-operative networking should be understood better in the sawmilling industry in order to know what to expect from cooperation. Furthermore, the managers should have the courage to engage in more extensive co-operation in order for strategic rents to materialize. Since the selection of the right partners is fundamental, further studies could be conducted on the reasons behind failed or terminated co-operative arrangements to gather further empirical knowledge in this subject area.

show abstract

Section: Industry Backgroundmentioning

confidence: 99%

Network co-operation as a source of competitiveness in medium-sized Finnish sawmills

Toppinen¹,

Lähtinen²,

Leskinen³

et al. 2011

Silva Fenn.

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Raakapuun kysyntä on kuitenkin vahvasti keskittynyttä. Kolmen suurimman metsäyhtiön, Stora Enson, Metsä Groupin ja UPM-Kymmenen, osuus kotimaasta ostetusta raakapuusta on noin 80 prosenttia (Viitala 2010), ja kaikkien kolmen yhtiön liikevaihdosta suurin osa tulee kuitupuupohjaisista tuotteista (Stora Enso Oyj 2021; UPM 2021; Metsä Group 2022). Kysynnän keskittyminen on mahdollistanut määräävän markkina-aseman, jonka väärinkäytöstä metsäyhtiöitä on epäilty (KKV 2003).…”

Section: Kuitupuun Nousuunclassified

Pääoma hakkuuaukealla

Kellokumpu

Säynäjäkangas²

2022

A&Y

View full text Add to dashboard Cite

Metsien hiilensidonta on keskeinen kysymys ekologisessa siirtymässä, ja metsäekologioiden ja biodiversiteetin tilaa olisi kohennettava kiireisesti. Toisaalla metsäresurssien odotetaan toimivan materiaalisena pohjana uudelle vihreän kasvun biotaloussyklille. Samalla metsäteollisuuden kannattavuus on laskussa ja sen materiaalinen läpivirtaama on kasvanut. Tähän tilanteeseen johtaneita kehityskulkuja selitetään tässä artikkelissa kuitupuukapitalismiksi kutsumamme metsätalouden tendenssin avulla. Tarkastelemme kuitupuukapitalismia James C. Scottin luettavuuden (legibility) käsitteen sekä voiton suhdeluvun laskutendenssin teorian kautta. Esitämme historiallisen tarkastelun pohjalta, että kurittomien luonnonmetsien korvaaminen yksinkertaisemmilla tasaikäisrakenteisilla kasvatusmetsiköillä oli keskeinen keino metsien saattamisessa pääomasuhteen piiriin. Samalla tämä prosessi loi olosuhteet kehityskululle, jossa kuitupuu ohitti tukin metsäteollisuuden keskeisenä resurssina. Selitämme tätä kehityskulkua erityisesti marxilaisen kriisiteorian voiton suhdeluvun laskutendenssin avulla. Käytämme voiton suhdeluvun laskutendenssiä selittämään myös massa- ja paperiteollisuuden materiaalisen intensiteetin kasvua taloudellisen kannattavuuden laskiessa. Kapitalistisilla tuotantoprosesseilla on taipumus kytkeytyä tiettyihin lisäarvon luomisen kannalta hyödyllisiin resursseihin. Kuitupuulla on kapitalistisen tuotantoprosessin resurssina kaksi rakenteellista kilpailuetua verrattuna tukkipuuhun: ominaisuudettomuus ja parempi ajallinen mukautuvuus pääoman aikaan. Nämä rakenteelliset seikat mahdollistavat nopeamman tuotannon intensiteetin kasvattamisen. Kuitupuukapitalismin käsite auttaa hahmottamaan suomalaisen metsäpolitiikan nykytilaa luonnehtivia ristiriitoja ja umpikujia. Se auttaa ymmärtämään, miksi massa- ja paperiteollisuuden taloudelliset intressit määrittelevät niin vahvasti metsien käyttöä, ja miksi näitä taloudellisia intressejä on yhä vaikeampi yhteensovittaa muiden metsille asetettujen yhteiskunnallisten ja ekologisten tarpeiden kanssa.

show abstract

“…Metsäliitto, Stora Enso ja UPM-Kymmene olivat sopineet keskinäisen kilpailun rajoittamisesta ja raakapuun hinnan hallintaan tähtäävistä menettelytavoista (Viitala 2010). Ostokartelli ja sen tuoma määräävä markkina-asema olisivat mahdollistaneet edellä kuvatun puun strategisen tuonnin kotimaan puun hinnan nousun estämiseksi.…”

Section: Venäläisen Puun Tuonti Suomeenunclassified

Venäläisen tuontipuun rajahintojen ja Suomen kantohintojen väliset vuorovaikutussuhteet

Mutanen¹,

Viitanen²

2017

Metsätieteen Aikakauskirja

View full text Add to dashboard Cite

Venäläisen tuontipuun rajahintojen ja Suomen kantohintojen väliset vuorovaikutussuhteetTulosten mukaan kotimaan kantohinnat olivat Granger-mielessä aiheuttaneet venäläisen tuontipuun rajahinnat koivutukkia lukuun ottamatta. Joidenkin puutavaralajien kohdalla havaittiin takaisinkytkentäsuhde rajahinnasta kantohintaan päin, mutta ilmiön olemassaoloon vaikutti käytetty hinta-aineisto ja tarkasteluajanjakso. Kantohintojen vaihtelut ovat edeltäneet venäläisen puun rajahintojen vaihtelua, ja tämä tulos tukee aiemmissa tutkimuksissa tehtyä havaintoa Suomen puumarkkinoiden hintajohtajuudesta suhteessa muiden maiden puumarkkinoihin Itä-meren alueella.Asiasanat puun tuonti; Suomen puumarkkinat; hintavaikutukset; Granger-kausaalisuus Yhteystiedot Luonnonvarakeskus (Luke), Talous-ja yhteiskunta, Joensuu Sähköposti antti.mutanen@luke.fi Hyväksytty 12.6.2017

show abstract

Kilpailuoikeus, kartellit ja raakapuumarkkinat

Cited by 3 publications

References 0 publications

Network co-operation as a source of competitiveness in medium-sized Finnish sawmills

Network co-operation as a source of competitiveness in medium-sized Finnish sawmills

Pääoma hakkuuaukealla

Venäläisen tuontipuun rajahintojen ja Suomen kantohintojen väliset vuorovaikutussuhteet

Contact Info

Product

Resources

About