Keskustelijoiden yksilölliset erot suomenkielisen verkkokeskustelun romanikielisten sanojen käytössä

Abstract

Tarkastelen tässä tutkimuksessa kymmenen nimimerkin kielenkäyttöä suomenkielisellä internetin keskustelupalstalla suomi24.fi-romano. Metodina on yksilömurteita vertaileva variaationtutkimus. Olen kerännyt tutkimukseen kymmenen nimimerkin kaikki viestit ajalta 22.2.2003–18.7.2013. suomi24.firomano on tämän tutkimuksen valmistumisen aikana ainoa erityisesti Suomen romaneille tarkoitettu keskustelupalsta internetissä. Keskustelupalsta on suunnattu romanien väliseen keskusteluun. Keskustelufoorumin pääkieli on suomi, mutta monet keskustelijat käyttävät suomen varieteettia, joka sisältää romanikielisiä tai romanikieleen pohjautuvia sanoja, romanikielisiä rakenteita tai lauseita. Tutkin tällaisia viestejä. Tarkasteltavana ovat kunkin nimimerkin käyttämät romanikieliset elementit (lekseemit ja rakenteet), niiden määrä, sanaluokat, morfologia ja taivutus sekä käyttötehtävät.Osa nimimerkeistä käyttää vain substantiiveja, osa laajemmin eri sanaluokkiin kuuluvia lekseemejä. Yhteinen piirre kirjoittajilla on romanikielisen elementin käyttö romani-identiteetin tai Suomen romanikulttuuriin liittyvän asian ilmaisemisessa. Kirjoittajien väliset erot romanikielen taivutuksessa ja kirjoitusasuissa voivat johtua taivutetun romanikielen käytön harvinaistumisesta. Nimimerkit eivät korjaa toistensa romanikielentaivutusrakenteita tai kirjoitusasuja. Kirjoittajien yksilömurteet eroavat eniten romanikielisen sanaston määrässä, mutta eroa on myös kieliopillisten rakenteiden määrässä ja monipuolisuudessa.

Teaching strategies and materials in foreign language teaching in Finland

“…The ideal is a plurilingual individual who can use their whole linguistic repertoire to enable communication in various situations, even beyond language or cultural barriers through mediation (Council of Europe, 2020). As for language learning, according to the ecological approach, language is learned in a dialogical and functional way, in interaction between the individual and their environment everywhere in society, considering all elements of an ecosystem (such as a classroom), and not just as a cognitive process in one's head (van Lier, 2004(van Lier, , 2010Salo, 2009).…”

“…As described above, the communicative approach is prevalent in language teaching and learning in Finland. Language teaching is currently referred to as language education that emphasises the socialisation of an individual to their community (e.g., Salo, 2009;Mustaparta et al, 2015). Task-based language teaching, which is based on communicative tradition, has especially been emphasised in Finnish language teacher education (Kantelinen & Hilden, 2016).…”