Katsomusreflektiivisyys opettajan professionaalisuuden ulottuvuutena

Abstract

Katsomuksellisesti muuttuva yhteiskunta ja kasvatusympäristö tuovat uusia haasteita opettajan moninaisuuteen liittyvään osaamiseen. Katsomuksia koskevaa reflektiivisyyttä pidetään merkityksellisenä opettajan ammatillisen lähestymistavan kehittämisessä, mutta katsomusreflektiota käsitteenä on tutkittu vähän. Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa opettajan katsomuksia koskevaa osaamista on tutkittu lähinnä katsomustietoisuuden, katsomussensitiivisyyden ja uskontolukutaidon käsitteiden kautta. Tässä artikkelissa katsomusreflektiivisyyttä tutkitaan käsiteanalyyttisesti eksistentiaalisen reflektion näkökulmasta, jossa korostuvat opettajan oma oleminen kasvatussuhteessa ja omaan henkilöhistoriaan liittyvien elementtien arvioiminen. On tärkeää, että opettaja ymmärtää katsomusten olevan läsnä kaikessa kasvatuksellisessa vuorovaikutuksessa eikä katsomuksia koskeva reflektiivisyyden vaatimus siten rajaudu vain katsomusopetuksen eli uskonnon ja elämänkatsomustiedon tunneille tai ennalta tunnistettujen katsomuksellisten kysymysten tarkasteluun. Katsomusopetukseen rajautumisen sijaan reflektiivisyyden vaatimus kohdistuu opettajan professioon kaikilla kouluasteilla ja eri oppiaineissa. Artikkeli tuo lisäksi esiin sen, että reflektiivisessä opettajuudessa ei ole kyse pelkästään yksittäisen opettajan taitavasta toiminnasta, sillä on tärkeää huomioida laajempi yhteiskunnallinen ja aatteellinen viitekehys, jonka puitteissa opettajuuteen kasvetaan ja sitä koskevia odotuksia tuotetaan.