Kasvuston tiheyden ja lämpötilan vaikutus jauhosavikan (Chenopodium album L.) ja sen sadon kehittymiseen

Abstract

Abstract. Pot experiments with Chenopodium album were carried out in phytotrons and outside in a roofed coolhouse in 1969-70. Number of branches per plant was higher in a sparse than in a dense stand at phytotoron temperature of 12°C. Leaf area index (LAI) was smaller, leaf area per plant larger in a sparse than in a dense stand. Root and leaf yield as well as total plant weight were larger in a sparse than in a dense stand. Total C. album yield per unit area was higher from a dense than from a sparse stand. Growth density and temperature had a notable effect on the shape of the yield curve (Figs. 4 -5

Lämpötilan ja poutajakson vaikutus jauhosavikan (Chenopodium album L.) ja viljan väliseen kilpailuun

“…Granström (1962) ja Williams (1964). Helsingin yliopiston kasvinviljelytieteen laitoksella on aikaisemmin selvitetty jauhosavikan lajinsisäistä kilpailua (Erviö 1971(Erviö , 1972, ja tutkimuksia jatkettiin vuosina 1969-70 astiakokeina, joissa selvitettiin kasvuolojen vaikutusta jauhosavikan ja viljojen väliseen kilpailuun.…”

“…Sen vuoksi myös kasvien sadot poikkesivat toisistaan huomattavasti kummassakin lämpötilassa. Päinvastoin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa (Erviö 1972) jauhosavikan sato oli suurempi 24°kuin 12°C :ssa (kuva 1). Syynä siihen oli ilmeisesti lyhyt koejakso, jonka aikana jauhosavikan voimakkain vegetatiivinen kasvu ei 12°C:ssa lainkaan ehtinyt alkaa.…”

Lämpötilan, valaistuksen ja kasvutiheyden vaikutus jauhosavikan (Chenopodium album L.) satoon

“…Kasvatusastiat ja kasvualustat olivat samanlaiset kuin aikaisemmin selostetuissa fytotronikokeissa (Erviö 1972). Astioihin kylvettiin jauhosavikoita kolmena kerranteena Tarkoitus oli korjata kasvit siementen kehittymisvaiheessa.…”

“…Nämä kiihtyvät korkeissa lämpötiloissa ja seurauksena on koko kasvutapahtuman nopeutuminen. Jo aikaisemmissa tutkimuksissa (Erviö 1972) todettiin korkean lämpötilan (24°C) jouduttavan jauhesavihan kehitystä, ja sama ilmiö oli havaittavissa myös nyt selostettavissa kokeissa. Sen sijaan oli yllättävää, että jauhesavihan reproduktiivinen kehitys estyi kukinnan jälkeen molemmissa alhaisissa koelämpötiloissa.…”

“…Kasviyksilöt jäivät pieniksi ja niihin muodostui vain vähän haaroja sekä pieniä lehtiä. Kuten aikaisemminkin todettiin (Erviö 1972), on myös mahdollista, että fytotronien suurin valon voimakkuus 16 000 luxia ei ollut korkeaan lämpötilaan nähden täysin riittävä runsaan sadon tuottamiseksi. Kun lämpötila alennettiin yöksi, nousi sato 100 %, mikä ilmeisesti johtui ainakin osaksi dissimilaatiotappioiden pienenemisestä.…”