Integroituvien markkinoiden vaikutus Suomen elintarvikeketjulle

Abstract

Muualla maailmassa tapahtuvat vaikutukset tuntuvat entistä voimakkaampina myös Suomen markkinoilla. Markkinoiden integraatio on tullut jäädäkseen, ja sen voi odottaa myös syvenevän. Maatalousmarkkinoilla tämä näkyy käytännössä siten, että maailmanmarkkinoilla tapahtuvat hintamuutokset näkyvät suoraan myös kotimaisissa tuottajahinnoissa. Markkinoiden integraatio ja sitä kautta maailmanmarkkinoilta Suomeen välittyvät vaikutukset vaihtelevat kuitenkin eri raaka-aineilla ja eri tuotteilla hyvinkin paljon. Tarkastelun kohteena ovat markkinoiden integraation vaikutukset Suomen maito-, liha- ja vilja-aloilla. Elintarvikkeiden hinnanmuodostus on maataloustuotteita monimutkaisempaa. Merkittäviä hinnan muodostusta ohjaavia tekijöitä ovat kotimarkkinoiden kilpailu sekä kulutustottumukset. Maailmanmarkkinat heiluttavat kuitenkin esimerkiksi teollisuuden ja kaupan voimasuhteita Artikkelissa arvioidaan suomalaisten ruuan kulutusmenojen jakautumista elintarvikeketjun osapuolille 2000-luvulla. Tulosten mukaan maatalouden ja elintarviketeollisuuden merkitys ruokaketjussa pienentynyt, kun taas kaupan asema on vahvistunut. Kotimaisten maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden markkinat ovat pitkälle kansainvälistyneet ja integroituneet, mutta vähittäiskaupan markkinat ovat pysyneet selvästi enemmän alueellisesti rajoittuneina.

Influence of COVID-19 pandemic on fertilizer companies: The role of competitive advantages

“…In addition, we draw attention to factors that ensured competitive advantages to the fertilizer industry in the past. For a long time, in scientific literature cost reduction has been considered the major source of competitive advantages ( Arovuori and Karikallio, 2009 ). Traditionally, competitive advantages of mining companies have also been sought in the use of unique raw material assets ( Ponomarenko et al, 2018 ).…”

Short planks in the crop nutrient barrel theory of China are changing: Evidence from 15 crops in 13 provinces

“…China, India, and the United States are the three highest consumers of NPK fertilizer globally (FAOSTAT, 2021; Heffer & Prud'homme, 2016). However, the total NPK fertilizer consumption has remained constant or has declined in western Europe and North America but has increased rapidly in China and India (Arovuori & Karikallio, 2009; FAOSTAT, 2021). The latest data (Figure 6) show that from 2016 to 2019, the total NPK fertilizer consumption per arable land unit remained stable for the global average and in the United States and the European Union (EU‐28) (variation was ±1.3–3.8 kg ha −1 ), while in India, it increased by 19.6 kg ha −1 (FAOSTAT, 2021; World Bank, 2021).…”