Inner Purity and Pollution in Greek Religion

Petrovic, Andrej; Petrović, Ivana

doi:10.1093/acprof:oso/9780198768043.001.0001

Cited by 41 publications

(6 citation statements)

References 0 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Yhteisön ja sen johtajien moraalisen hyvyyden taas ajateltiin tuovan mukanaan hedelmällisyyttä ja hyviä säitä (Homeros, Odysseus 19.109-114). Jumalperäisten, uskonnollis-sosiaalisten normien rikkomisen nähtiin aiheuttavan vakavaa saastumista (Petrovic, 2016, s 31, taulukko 0.1) ja siis altistavan koko yhteisön erilaisille katastrofeille. Ajatus henkirikoksen aiheuttamasta saastumisesta liittyy näihin uskonnollis-moraalisiin perinteisiin käsityksiin, ja aiheeseen vielä satoja vuosia myöhemminkin liittyneet säännöt kertovat syyllisyyteen ja moraaliseen vastuuseen liittyneistä käsityksistä (Harris, 2015, s. 20, 22).…”

Section: Tahallisuus Ja Saastuminenunclassified

Harkiten, harkitsematta, hybriksen hurmassa: Tahallisuus ja mielentila väkivalta- ja henkirikostuomioiden tekijöinä klassisessa Ateenassa

Kuokkanen

2023

kriminologia

View full text Add to dashboard Cite

Klassisessa Ateenassa (n. 480–330 eaa.) lainsäädäntö oli varsin väljä ja epämääräinen. Laeissaei aina määritelty tarkasti rikoksen sisältöä eikä lain rikkomisen seurausta, ja rangaistus oli kulloisenkin valamiehistön päätettävissä. Henkirikosten kohdalla tuomioista päättivät erilliset erityistuomioistuimet, mutta muissa asioissa valamiehistöjen jäsenet valittiin arvalla halukkaiden kansalaisten joukosta. Analysoin artikkelissani tahallisuuden ja mielentilan roolia ja retoriikkaa ateenalaisten kansantuomioistuimien edessä. Samalla puntaroin, millainen painoarvo syytetyn mielentilalla ja rikkomuksen tahallisuudella oli tuomioistuinten jäsenten mielissä tuomioista päätettäessä. Erittelen myös tahallisuuden ja mielentilan merkitystä henkirikoksista tuomittaessa. Lähteisiin lukeutuvat Drakonin ja Solonin lait sekä valikoima tuomioistuimien edessä pidettyjä oikeuspuheita. Keskeiset kysymykseni ovat: Vaikuttivatko teon motiivi ja tarkoituksellisuus annettuihin tuomioihin? Entä tekivätkö jotkin mielentilat, asenteet tai motiivit rikoksesta tuomioistuinten silmissä erityisen tuomittavan ja rikollisesta erityisen vaarallisen? Tässä yhteydessä keskeiseksi käsitteeksi nousee sosiaaliseen piittaamattomuuteen ja ylikorostuneeseen omanarvontuntoon viitannut hybris, jolla oli moraalisia, uskonnollisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä ja joka oli vastoin lakia. Laajempi taustalla vaikuttava kysymys kuuluu: mihin tuomioilla tähdättiin – rikoksen hyvittämiseen vai rikollisen parantamiseen? Tähän puoleen paneudun selvittelemällä yhteisölle vaarallisten mielentilojen parantamistapoja lakien ja rangaistuskäytäntöjen rinnalla myös filosofien kirjoituksissa, erityisesti Platonin Laeissa. Tutkimalla vaarallisiksi miellettyjen psykologisten valmiuksien merkitystä pyrin ymmärtämään klassisen Ateenan yhteiskuntaa rankaisemisen ja sosiaalisen kontrollin näkökulmasta. Esitän, että väkivalta- ja henkirikostuomioissa sekä tuomittiin tahallisuudesta että hoidettiin saastumista.

show abstract

Section: Tahallisuus Ja Saastuminenunclassified

Harkiten, harkitsematta, hybriksen hurmassa: Tahallisuus ja mielentila väkivalta- ja henkirikostuomioiden tekijöinä klassisessa Ateenassa

Kuokkanen

2023

kriminologia

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Recent work on purity and impurity is moving its focus from earlier formulations that turned on strict categorizations -Mary Douglas's "matter out of place" or "disorder" (1966: 84) -to more fluid notions of purity and impurity as "flexible metaphors" (Carbon 2018: 20), with particular focus on the individual, and the perceived relationship of body and mind (Carbon and Peels-Mathey 2018;Petrovic and Petrovic 2016). Such approaches have explored the development of the notion of the impurity of the mind in addition to that of the body.…”

Section: Impurity and Uncertaintymentioning

confidence: 99%

The Ancient Greek Pharmakos Rituals

Eidinow

2022

Numen

View full text Add to dashboard Cite

This article examines the role of mistrust – especially in constructions of purity, impurity, and purification – in ancient Greek religion. It begins by examining so-called scapegoat or pharmakos rituals, in which an individual was expelled from the city, apparently as a purificatory offering to the gods. Recent analyses have argued that these rituals were outlets for community aggression, and/or were resonant with myths of self-sacrifice. This article will suggest a different analysis of the evidence. I offer an alternative way of interpreting these rituals that sets them in a wider context of Greek ritual and belief: it suggests that the ritual of the pharmakos arose in a context of social and spiritual insecurity. This created, I argue, a prevailing dynamic of social and spiritual mistrust, within which the pharmakos ritual emerged – and which it exacerbated.

show abstract

“…25 For ancient supplication, see Naiden (2006); for pollution in homicide cases, see Parker (1983) 104-43;Harris (2015) 22-28. For other studies on pollution, see Chaniotis (2012) 123-39 and the recent study on purity in early Greek religion by Petrovic and Petrovic (2016) with a review by Cairns (2019a) 481-88.…”

Section: 'Absence Of Fear': the Expressive Terminology Of Immunitymentioning

confidence: 99%

Adeiain Fifth-Century Athens

Esu

2021

J. Hell. Stud.

View full text Add to dashboard Cite

This article discusses the rationale of adeia (immunity) in the fifth-century Athenian legal system. It argues that adeia was designed to grant a temporary suspension of the effect of a law in exceptional circumstances without allowing for any permanent legal change. This article explores the origin of adeia and the relevant ideology underpinning the legal procedure. It provides a comprehensive reconstruction of the legal procedure and analyses the extensive use of adeia for collecting information during the investigation of the profanation of the Mysteries and the mutilation of the herms in 415 BC. This article also discusses the implications of the use of adeia for public investigation and emergency powers in Classical Athens.

show abstract

Inner Purity and Pollution in Greek Religion

Cited by 41 publications

References 0 publications

Harkiten, harkitsematta, hybriksen hurmassa: Tahallisuus ja mielentila väkivalta- ja henkirikostuomioiden tekijöinä klassisessa Ateenassa

Harkiten, harkitsematta, hybriksen hurmassa: Tahallisuus ja mielentila väkivalta- ja henkirikostuomioiden tekijöinä klassisessa Ateenassa

The Ancient Greek Pharmakos Rituals

Adeiain Fifth-Century Athens

Contact Info

Product

Resources

About