Identification of Russian accented Finnish by native and non-native listeners with and without Finnish proficiency

Abstract

Kuronen, M., P. Lintunen & T. Nieminen (toim.) . Näkökulmia toisen kielen puheeseenInsights into second language speech. AFinLA-e. Soveltavan kieli eteen tutkimuksia / n:o .-. Minnaleena Toivola¹ & Riikka Ullakonoja²¹University of Helsinki, ²University of Jyväskylä Iden fica on of Russian accented Finnish by na ve and non-na ve listeners with and without Finnish proficiencyThe study focuses on how different groups of listeners, that is na ve Finnish speakers (n = ), non-na ve learners of Finnish (n = ) and non-na ve non-learners of Finnish (n = ), judge samples (n = ) of Russian accented Finnish in an auditory experiment. The samples are readaloud phrases of three Finnish speakers and three L Russian beginner learners of Finnish who were recorded three mes at six-month intervals during their residence in Finland. The results show that the listener groups differ significantly from each other in the ability to iden fy the Russian accented samples. In addi on, all the listener groups reported to have paid more a en on to prosodic and segmental cues than speech rate. Finally, we conclude by considering implica ons of the study to further longitudinal studies on percep on of foreign accented speech.

Venäläisen aksentin tunnistaminen suomen suullisen kielitaidon arvioinnissa

“…Suomenkieliset ovat herkkiä havaitsemaan ei-ensikieliset suomen piirteet, arkailevat käyttää suomea lingua francana ja vaihtavat helposti englantiin kuullessaan vieraalla aksentilla puhuttua suomea (esim. Toivola & Ullakonoja 2017;Ruuska 2020;Kim ym. 2022).…”

“…Se, miten hyvin kuulijat tunnistavat venäläisellä aksentilla puhutun suomen riippuu luonnollisesti tutkimusasetelmasta. Aiemmassa tutkimuksessa jopa suomea osaamattomat ensikieleltään venäjänkieliset kuulijat erottivat venäjää ensikielenään puhuvat suomen puhujat ensikielisistä puhujista varsin lyhyissä puhenäytteissä, kun vastaajille annettiin kaksi ensikielivaihtoehtoa: suomi ja venäjä (Toivola & Ullakonoja 2017). Tässä tutkimuksessa tehtävä oli kuitenkin haastavampi: puhujan ensikieltä kysyttiin avokysymyksenä, jolloin vaihtoehtoja oli, jos ei nyt rajattomasti, niin kuitenkin ainakin satoja.…”