<i>Scientists advise, ministers decide? The role of scientific expertise in UK policymaking during the coronavirus pandemic</i>

Koch, Nikolas; Durodié, Bill

doi:10.1080/13669877.2022.2116083

Cited by 7 publications

(5 citation statements)

References 22 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Order By: Relevance

“… Emphasized solidarity and trust, adapting communication to different platforms and appealing for collective effort. Koch and Durodié, 2022 [ 66 ] UK Qualitative analysis COVID-19 highlighted tensions between scientific expertise and political decision-making, underscoring difficulties in aligning expert advice with political accountability, transparency, and democratic principles. Reliance on scientific advice and expert-led recommendations while attempting to depoliticize debates using scientific legitimacy.…”

Section: Table A1mentioning

confidence: 99%

See 1 more Smart Citation

Political Leaders’ Communication Strategies during COVID-19 in Highly Infected Countries: A Scoping Review

Mohamed Nour,

Kisa

2024

Healthcare

View full text Add to dashboard Cite

This scoping review maps communication strategies employed by political leaders in countries that experienced high infection rates during the COVID-19 pandemic. Using the Arksey and O’Malley scoping review framework, this study systematically explored the literature from 2019 to October 2023. The process involved identifying and selecting relevant studies, charting them, and summarizing the data from the 40 articles that met the inclusion criteria. This review identified a diverse array of communication strategies, which highlight the complex nature of crisis communication. These strategies featured the use of social media, science-based policy communication, strategic narrative control, empathy, ideological influences, and storytelling. These six approaches underscore the importance of adaptability and context-specific strategies in political leadership during a health crisis. The findings demonstrate that political communication during the pandemic varied significantly and was influenced by factors such as media platform, political ideology, gender, and non-verbal cues. This review enriches our understanding of crisis communication in political contexts. It emphasizes the necessity of combining traditional and digital media and considering various sociopolitical factors. The insights gained are crucial for enhancing crisis management and public trust, and they set the stage for further research and practical application in crisis communication.

show abstract

Section: Table A1mentioning

confidence: 99%

“… 2. Science-based policy communication [ 29 , 30 , 31 , 66 ] UK, Italy, Philippines, South Africa Reliance on scientific expertise and advisors in policymaking. Emphasizes the role of science in shaping policy decisions and public messages.…”

Section: Table A1mentioning

confidence: 99%

Political Leaders’ Communication Strategies during COVID-19 in Highly Infected Countries: A Scoping Review

Mohamed Nour,

Kisa

2024

Healthcare

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Varsinkin terveyskriisien tutkimuksissa on osoitettu, että "tietävien vallan" kasvusta (vrt. Christensen 2018) huolimatta päätöksentekijöiden roolina ei ole vain asiantuntijoiden seuraaminen vaan kriisin olemuksen jatkuva tulkinta (Koch ja Durodié 2022), joka tiivistyy päätöksentekoa tukevan tilannetietoisuuden (situational awareness) muodostamiseen. Terveyskriisin kohtaamista tukevan tilannetietoisuuden muodostamisessa on kysymys vuorovaikutuksesta, jossa poliittiseen mandaattiin toimintansa perustavat poliitikot, virkavastuulla päätöksiä valmistelevat viranhaltijat, tieteen pelisääntöjä noudattavat tutkijat ja eri intressejä edustavat tahot pyrkivät ymmärtämään sitä, mitä on tapahtunut ja mitä mahdollisesti tulee tapahtumaan.…”

Section: Johdantounclassified

“…Erityisesti COVID-19-pandemian aikana tietoon perustuva tietoperustainen päätöksenteko asetti haasteita politiikan prosesseille (Koch ja Durodié 2022). Onkin paikallaan erottaa pandemianhallinta kriisitoimina normaalista kriisinhallinnastasta erityisesti tiedonmuodostuksen suhteen.…”

Section: Paradoksit Tiedonmuodostuksessaunclassified

“…2020), joissa on osoitettu, että pandemian alkuvaiheissa päättäjät asettivat etusijalle asiantuntijatiedon, epidemiologisen tiedon ja matemaattisen mallinnustiedon koskien riskien hahmottamista ja hallintaa. Tieteellisten todisteiden puuttuessa tehdyt päätökset voivat kuitenkin johtaa epäoptimaalisiin politiikkatoimenpiteisiin (Koch ja Durodié 2022).…”

Section: Kuvio 1 Pandemianhallinnan Nelikenttäunclassified

See 1 more Smart Citation

Tilannetietoisuuden paradoksit terveyskriisissä

Autioniemi,

Nordin,

Jalonen

et al. 2023

Politiikka

View full text Add to dashboard Cite

Tilannetietoisuudella tarkoitetaan jaettua ymmärrystä tapahtuneista asioista, niihin vaikuttaneista olosuhteista sekä tapahtumien mahdollisista kehitysvaihtoehdoista. Tilannetietoisuuden muodostaminen on haasteellista, sillä tiedon tuotanto on hajautettu ja erillään tietoa hyödyntävistä tahoista. Tietämiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi tilannetietoisuuden muodostamisen dynamiikka on lähtökohtaisesti jännitteistä. Jännitteisyys leviää päätöksentekoon ja sen valmisteluun erilaisina tulkintoina kulloisestakin tilanteesta. Yhdestä ja samasta asiasta tehtävät, itsessään perustellut, mutta toisilleen vastakkaiset tulkinnat käsitteellistetään tässä tutkimuksessa tilannetietoisuuden paradoksiksi. Kysymys ei ole eri tulkintojen paremmuudesta vaan tilannetietoisuuden ominaispiirteestä. Artikkelissa vastataan kysymykseen: Millaisia tilannetietoisuuden muodostamiseen vaikuttavia paradokseja on esiintynyt COVID-19-pandemianhallinnan eri vaiheissa? Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu tutkimushankkeissa WELGO ja IRWIN toteutetuista kahden eri sairaanhoitopiirin alueella toimivien koronakoordinaatiotyöryhmien jäsenten haastatteluista. Aineistosta tunnistettiin kolme tiedonmuodostukseen vaikuttavaa paradoksia: 1) tiedonmuodostuksen ontologinen paradoksi (pandemia vs. sosiaaliset määrittäjät) liittyy terveyskriisin olemuksen hahmottamiseen ja sen merkitykseen tilannetietoisuuden rakentamisessa, 2) konsensuksen tavoittelun paradoksi koostuu tilannetietoisuuden kollektiivisen rakentamisen edellytyksistä monihallinnollisessa ja -tasoisessa vuotovaikutuksessa sekä 3) tiedon hyödyntämisen paradoksi liittyy informaation keräämiseen, tallentamiseen ja soveltamiseen tilannetietoisuuden rakentamisessa, ylläpitämisessä ja ennakoinnissa. Paradoksit kytketään tietoperustaisen ja politiikkaperustaisen päätöksenteon välisestä suhteesta käytävään keskusteluun.

show abstract

“Follow the Science” in COVID-19 Policy: A Scoping Review

Greenmyer

2024

HEC Forum

View full text Add to dashboard Cite

Scientists advise, ministers decide? The role of scientific expertise in UK policymaking during the coronavirus pandemic

Cited by 7 publications

References 22 publications

Political Leaders’ Communication Strategies during COVID-19 in Highly Infected Countries: A Scoping Review

Political Leaders’ Communication Strategies during COVID-19 in Highly Infected Countries: A Scoping Review

Tilannetietoisuuden paradoksit terveyskriisissä

“Follow the Science” in COVID-19 Policy: A Scoping Review

Contact Info

Product

Resources

About