“…Itse asiassa jatkuvilla lapsen huomiota uudelleen suuntaavilla ilmauksilla on todettu olevan yhteyttä hitaampaan varhaisen sanaston kehitykseen (Akhtar, Dunham & Dunham, 1991;Della Corte, Benedict & Klein, 1983;Masur ym., 2005). Sen sijaan responsiivisuuden eli kyvyn vastata lapsen aloitteisiin nopeasti, johdonmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti lapsen aikomuksia ja tunteita oikein tulkiten on usean tutkimuksen mukaan todettu tukevan sanaston kehitystä (Bornstein ym., 1999;Girolametto ym., 1999Girolametto ym., , 2002Hoff & Naigles, 2002;Kaiser & Hancock, 2003;Masur ym., 2005;Paavola, 2006;Roberts & Kaiser, 2011). Herkkä reagoiminen lapsen ilmaisuihin rohkaisee lasta kommunikoimaan ja tarjoaa tilanteeseen liittyvän kielellisen mallin (Kaiser & Hancock, 2003).…”