Helppoa vai vaativampaa selkokieltä – selkokielen mittaaminen ja vaikeustasot

Abstract

Selkokielen tarve on viime vuosina kasvanut Suomessa. Samalla on herännyt tarve määritellä aiempaa tarkemmin selkokielen vaikeustasoja ja eroa muihin kielimuotoihin. Miten helppoa tai vaikeaa selkokieli voi olla erilaisille lukijoille ja eri teksteissä, ja voiko tekstien selkokielisyyttä arvioida? Tässä artikkelissa pohditaan, millaisia vaikeustasojen määritelmiä selkokielelle voitaisiin antaa. Selkokieltä on Suomessa aina tuotettu monella vaikeustasolla, mutta näitä tasoja ei ole aiemmin määritelty. Niinpä selkoaineistojen käyttäjät eivät ole voineet tietää, millaista vaikeustasoa jokin selkokielinen aineisto on. Käytännössä erilaisille vaikeustasoille on Suomessa tarvetta, sillä osalla selkokielen kohderyhmistä kielen ja lukemisen vaikeudet ovat erittäin suuria ja osalla taas melko pieniä. Artikkelissa hahmotellaan alustavia kriteerejä kolmelle selkokielen vaikeustasolle, helpolle selkokielelle, perusselkokielelle sekä vaativalle selkokielelle. Selkokielen tarpeen kasvaessa selkotekstien arviointiin ja määrittelemiseen tarvitaan myös uusia työvälineitä. Selkokeskuksessa on viime vuosina kehitetty selkokielen mittaria, jonka avulla on tarkoitus arvioida, onko jokin teksti perusselkokieltä vai ei. Mittari sisältää toistaiseksi tarkimman kuvauksen selkosuomen tekstuaalisista, sanastollisista ja rakenteellisista piirteistä, mutta soveltuuko se tekstin selkokielisyyden mittaamiseen? Tätä kysymystä lähestytään artikkelissa mittarin kehittämistyön ja testaustulosten valossa.
 

Kielikoulutus valmistamassa monikieliseen työelämään

“…sairaanhoitajaksi ja tradenomiksi opiskelevien kannalta. Näissä tutkimuksissa huomio kohdistui muun muassa sairaanhoitajan työn kielelliseen vaativuuteen ja ammatillisen ja yleiskielitaidon yhteenkietoutuneisuuteen (Kela & Komppa 2011) sekä liike-elämän työssä keskeisten asiakassuhteiden ja aikapaineisten eli nopeaa reagointia vaativien tai pitkäkestoisten viestintätilanteiden hoitamisen haasteisiin (Jäppinen 2011).…”

Kääntäjäopiskelijat selkomukauttajina

“…Viime vuosina aihe on herättänyt myös tutkijoiden mielenkiintoa, ja selkokieleen liittyvää tutkimusta on ilmestynyt sekä Suomessa että muutamissa Euroopan maissa (mm. Kulkki-Nieminen 2010;Leskelä 2020;Bredel & Maaß 2016a;Hansen-Schirra & Maaß 2020;Lindholm & Vanhatalo 2021).…”

“…Selkokeskus on järjestänyt esimerkiksi viranomaisille, järjestöille ja kaupallisille toimijoille kursseja, joissa tutustutaan selkokielen periaatteisiin, kohderyhmien lukemisen erityiskysymyksiin ja erilaisiin selkomateriaaleihin sekä tehdään pari-ja yksilötöinä erilaisia kirjoitusharjoituksia. Kurssien lisäksi keskukset tuottavat selkomateriaaleja ja kehittävät koulutusaineistoja sekä työkaluja, joilla voidaan arvioida materiaalien selkokielisyyttä (Leskelä 2020). Selkokeskus on myös kouluttanut nelisenkymmentä freelance-pohjalta toimivaa selkokielen asiantuntijaa, jotka tarjoavat viranomaisille, järjestöille ja yrityksille selkotekstipalveluita.…”

Selko Suomessa - selkokielen kehitys ja ja sovelluksia

“…Tekstin, sanaston ja kielen rakenteiden lisäksi mittarin neljäs osio koskee tekstin visuaalista muotoilua (Leskelä, 2019a, s. 195, 210). Nykyisellään mittarissa on yhteensä 106 kriteeriä, joiden tarkoitus on auttaa selkokielen asiantuntijoita arvioimaan tekstin selkokielisyyttä (Leskelä, 2019a, s.112-115;Leskelä, 2019b).…”

“…Tasoja kutsutaan tällä hetkellä nimillä perusselkokieli, tätä helpompi helppo selkokieli sekä perusselkokieltä vaikeampi vaativa selkokieli, mutta jako sekä nimitykset ovat vielä alustavia ja saattavat muuttua kehitystyön kuluessa. Selkokeskuksen tarkoituksena on osin ollut sanoittaa vallitsevaa tilannetta, jossa selkotunnuksen saaneissa materiaaleissa on kielellisesti vaihtelua, sekä parantaa selkokirjoittajien mahdollisuuksia vastata kulloisenkin lukijajoukkonsa erityistarpeisiin (Leskelä, 2019a, s. 160-162;Leskelä, 2019b).…”