From Scarcity to Abundance: Food Waste Themes and Virtues in Agrarian and Mature Consumer Society

Uusitalo, Outi; Takala, Tuomo

doi:10.1007/978-3-030-20561-4_10

Cited by 4 publications

(4 citation statements)

References 35 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Order By: Relevance

“…The discursive basis of the appreciation framing intertwines cultural values and the frugal Finnish heritage of not wasting (Huttunen and Autio 2010;Uusitalo and Takala 2020). This framing stems from the idea that people no longer appreciate food and, as a consequence, create food waste.…”

Section: Appreciation Framingmentioning

confidence: 99%

Framings of Food Waste: How Food System Stakeholders Are Responsibilized in Public Policy Debate

Mesiranta¹,

Närvänen²,

Mattila³

2021

Journal of Public Policy & Marketing

View full text Add to dashboard Cite

Food waste is a global sustainability issue that demands several stakeholders to participate in solving it. This article examines how different food system stakeholders are held responsible in the policy debate related to food waste reduction. The study adopts a framing approach, paying attention to the construction and negotiation of what is going on in the food waste related public policy debate. The data consist of documents generated as a result of food policy development processes in Finland. The authors identify four framings: eco-efficiency, solidarity, safety and appreciation. Within each framing, the issue of food waste is presented differently, and different stakeholders are responsibilized. The framings reveal the nature of food waste as a boundary object, a flexible and open-ended object that gains different context-dependent meanings. The study extends marketing literature on responsibilization by investigating several stakeholders besides consumers. Additionally, considering food waste as a boundary object unravels how stakeholders, even those with conflicting interests, can debate policy measures collaboratively. Finally, the authors outline policy implications related to each framing.

show abstract

Section: Appreciation Framingmentioning

confidence: 99%

Framings of Food Waste: How Food System Stakeholders Are Responsibilized in Public Policy Debate

Mesiranta¹,

Närvänen²,

Mattila³

2021

Journal of Public Policy & Marketing

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Ruoan tuhlaaminen on yhdistetty resurssien haaskaamiseen (esim. Evans ym., 2013;Uusitalo & Takala, 2020), jo kauan ennen kuin sitä on alettu käsitellä moniulotteisena ilmiönä, jona se tänä päivänä tunnistetaan (Pollari, 2022, 136). Olemmekin siirtyneet niukkuuden yhteiskunnasta runsauden yhteiskuntaan vain muutaman sukupolven sisällä, mikä saattaa näkyä sukupolvien välisinä näkemyseroina ruokaan liittyvissä käytännöissä ja arvostuksissa.…”

Section: Ruokakasvatus Ja Ruokahävikkiunclassified

“…Tulostemme taustalla on kulttuurinen muutos, jossa tutkitut yhteiskunnat ovat siirtyneet niukkuudesta ja säästäväisyydestä vaurauteen ja runsauteen ja pidättäytyvyydestä nautinnon ja terveyden väliseen tasapainotteluun (Uusitalo & Takala, 2020;Salonen, 2021Salonen, , 2018. On ehdotettu, että tällainen yhteiskunta on hylännyt kohtuullisuuden ihanteen (Raunio, 2014).…”

Section: Johtopäätökset Ja Pohdintaunclassified

Syö lautanen tyhjäksi!

Salonen,

Pollari

2024

View full text Add to dashboard Cite

Ruokahävikki on monimuotoinen ekologinen, sosiaalinen ja eettinen kysymys. Se ei ole kuitenkaan juuri noussut esiin diakonian tutkimuksen kentällä. Erityisen vähän on kiinnitetty huomiota kotitalouksien näkökulmaan, vaikka ruokahävikkiä syntyy kaikkein eniten kotitalouksissa ja vaikka perheet ovat keskeinen diakonisen työn konteksti. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme kotitalouksien ruokahävikkiä osana sukupolvien välistä kanssakäymistä. Tutkimuksen aineisto koostuu yksilö- ja ryhmähaastatteluista yhteensä 42 ihmisen kanssa Suomessa ja Kanadassa. Tulosten perusteella ruokahävikkiin liittyvistä kysymyksistä neuvotellaan osana ruokakasvatusta tavalla, johon liittyy kaksi keskenään jännitteistä ihannetta. Näistä ensimmäinen, ruoan poisheittämisen välttäminen, kiteytyy erityisesti kehotukseen syödä lautanen tyhjäksi. Toinen ihanne puolestaan liittyy tasapainoisen ruoankulutuksen tavoitteluun ja edellyttää välttämään vaatimusta syödä lautanen tyhjäksi. Jännitteet näiden kahden ihanteen välillä heijastavat muutosta ruokaan liittyvissä kasvatusihanteissa sukupolvien välillä. Ihanteiden lisäksi ruokahävikkiin liittyy tulosten perusteella myös käytäntöjä, jotka synnyttävät sukupolvien välistä kitkaa. Ihmiset eivät useinkaan haasta hävikkiin liittyviä ihanteita ja käytäntöjä avoimesti, vaan vaivihkaisesti. Ruokahävikkiin liittyvä navigointi ja neuvottelu eivät pura vallitsevia ihanteita, mutta osoittavat sekä niiden vahvuuden, että ristiriitaisuuden. Ruokahävikin tuottaminen on paitsi ongelma, myös vastarinnan ja luovan toiminnan muoto ja jopa lempeän kasvatuksen ehto. Tämän monimutkaisuuden ymmärtäminen on välttämätöntä kotitalouksien tukemiseksi kohti entistä kestävämpää ja luomakunnan rajat huomioivaa ruoankulutusta. Abstract Food waste is a complex ecological, social, and ethical issue. However, it has not been much discussed in the field of diaconal research. Particularly little attention has been paid to the household perspective, despite the fact that households are the most affected by food waste and that families are a key context for diaconal work. In this study, we look at household food waste in the context of intergenerational interactions. The data for this study consists of individual and group interviews with a total of 42 people in Finland and Canada. The results suggest that food waste issues are negotiated as part of food education in a way that involves two conflicting ideals. The first of these, avoiding throwing food waste, is crystallized in particular in the invitation to finish one's plate. The second ideal is linked to the pursuit of balanced food consumption and involves avoiding the requirement to finish one's plate. The tensions between these two ideals reflect changing educational ideals about food between generations. In addition to ideals, the results also suggest that food waste is associated with practices that create intergenerational friction. People often do not challenge food waste ideals and practices openly, but rather subtly. Navigating and negotiating food waste does not dismantle prevailing ideals but shows both their strength and their contradictions. The production of food waste is not only a problem, but also a form of resistance and creative action, and even a condition of gentle education. Understanding this complexity is essential to supporting households towards more sustainable food consumption.

show abstract

“…Thrift and frugality are deep-rooted cultural ideals originating from the Protestant Reformation in the 1500s. They have dominated Finnish cultural ideologies of consumption and principles of good citizenship particularly since the rise of bourgeois household ideologies and household advice given by elites to the people from the end of the 1800s onwards (Aro 2010;Heinonen 1998;Åström 2010;Uusitalo & Takala 2020). It has been shown that those generations born soon after the Second World War still produce less food waste (Parfitt, Barthel & Macnaughton 2010: 3079) and value thrift and frugality rather than endorse environmental values (Aro 2010;Evans 2011;Hebrok & Boks 2017: 383).…”

Section: Thrift and Frugalitymentioning

confidence: 99%

Banal Sustainability: Renewing the Cultural Norm of Not Wasting Food

Raippalinna

2022

Ethnologia Europaea

View full text Add to dashboard Cite

Recently food waste has been raised as a major sustainability problem: roughly one third of the food produced globally ends up lost or wasted. In this article, I analyse the ways interested citizens attach meaning to food waste reduction, based on eight qualitative interviews conducted with people attending a consumer education event in Helsinki in 2017. Adopting a discourse studies approach, I ask how the rationale of food waste reduction is constructed in the interviews. I present three discourses in which it is constructed and discuss a discursive change constructed in the data. I interpret the change as reconstituting the traditional cultural norm of not wasting food. It is connected to (hopes for) a wider sustainability transition and a related cultural change.

show abstract

From Scarcity to Abundance: Food Waste Themes and Virtues in Agrarian and Mature Consumer Society

Cited by 4 publications

References 35 publications

Framings of Food Waste: How Food System Stakeholders Are Responsibilized in Public Policy Debate

Framings of Food Waste: How Food System Stakeholders Are Responsibilized in Public Policy Debate

Syö lautanen tyhjäksi!

Banal Sustainability: Renewing the Cultural Norm of Not Wasting Food

Contact Info

Product

Resources

About