From re-viewers to me-viewers: The #Bookstagram review sphere on Instagram and the uses of the perceived platform and genre affordances

Jaakkola, Maarit

doi:10.1386/iscc.10.1-2.91_1

Cited by 9 publications

(30 citation statements)

References 14 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Käyttäjälähtöisiä kirja-arvosteluita on tarkasteltu yksittäisillä alustoilla, kuten kirjablogeissa (Steiner 2010), kirjallisuusarvostelufoorumeilla (Verboord 2010) ja YouTubessa, jossa kirjallisuusaiheista käytetään käsitettä BookTube tai KirjaTube (Tomasena 2019) sekä Instagramissa, jossa kirjallisuusaiheista käytetään yhteisönimeä Bookstagram tai Kirjagram ( Jaakkola 2020b( Jaakkola , 2019. Huomio näissä tutkimuksissa on ollut amatöörimäisen sisällöntuotannon piirteissä erotuksena ammattiarvostelijoiden tuottamasta kritiikistä (Kammer 2015;Steiner 2008Steiner , 2010.…”

Section: Kirja-arvostelut Alustataloudessa -Esimerkkinä Käyttäjälähtöiset Arvostelut Instagramissaunclassified

“…Toiseen kysymykseen vastataksemme kuvaamme aineistosta nousevia piirteitä. Aineistoa on analysoitu primääriaineistona yksityiskohtaisemmin aiemmissa yhteyksissä ( Jaakkola 2019, 2020a, 2020b, Jaakkola ja Räisä 2019. Tässä artikkelissa tarkoituksenamme on siten luoda synteesiä, joka johdattaa tarkastelun painopistettä tapaustutkimuksista kohti laajempaa näkökulmaa.…”

Section: Tutkimuskysymyksetunclassified

“…Kuten sanottu, aineistoa on analysoitu aiemmissa artikkeleissa. Aikaisemmin aineistosta on analysoitu arvostelujulkaisuja ( Jaakkola 2019( Jaakkola , 2020a( Jaakkola , 2020b) ja tuottajarooleja ( Jaakkola ja Räisä 2019). Jaakkola (2019) on tarkastellut analyysissään myös suomenkielisiä #kirjaarvostelu-julkaisuja.…”

Section: Aineisto Ja Menetelmäunclassified

“…Aikaisemmin aineistosta on analysoitu arvostelujulkaisuja ( Jaakkola 2019( Jaakkola , 2020a( Jaakkola , 2020b) ja tuottajarooleja ( Jaakkola ja Räisä 2019). Jaakkola (2019) on tarkastellut analyysissään myös suomenkielisiä #kirjaarvostelu-julkaisuja. Tässä artikkelissa kavennamme aineiston osa-aineistoksi, joka kattaa aineistonkeruuhetkellä 40 maailmanlaajuisesti suosituinta kirja-arvostelijaa ja heidän 20 tuoreinta julkaisuaan.…”

Section: Aineisto Ja Menetelmäunclassified

See 3 more Smart Citations

Kirja-arvostelut alustataloudessa – esimerkkinä käyttäjälähtöiset arvostelut Instagramissa

Jaakkola¹,

Räisä²

2021

m&v

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

Kulttuurituotteita eivät sosiaalisen median aikakaudella enää arvostele julkisesti vain perinteisen median ammattikriitikot, vaan myös tavalliset ihmiset osallistuvat teosten julkiseen arvottamiseen erilaisilla digitaalisilla alustoilla. Tarkastelemme tässä artikkelissa kirjallisuusarvosteluja osana alustoitunutta kulttuurituotantoa esimerkkinämme käyttäjälähtöiset kirja-arvostelut erityisesti kuvasovellus Instagramissa. Instagramiin on vakiintunut kirjallisuuskeskusteluyhteisö, jota kutsutaan maailmanlaajuisesti nimellä Bookstagram mutta jolla on myös paikallisia tai alueellisia muotoja, kuten suomalainen Kirjagram. Kysymme, miten käyttäjäarvostelijat esiintyvät niissä arvostelulle määritellyissä funktionaalisissa rooleissa, jotka on aiemmassa tutkimuksessa havaittu perinteisten kriitikoiden toiminnassa. Erilaisten asemoitumisten perusteella hahmottelemme eroa kulttuurisen intermediaation ja kulttuurisen intramediaation käsitteiden välillä, joiden väitämme keskeisimmin kuvaavan eroa institutionaalisen ja käyttäjälähtöisen kirja-arvostelun välillä sekä samalla kuvaavan alustoituneen kirjallisuusarvostelun erityislaatuisuutta.

show abstract

Section: Kirja-arvostelut Alustataloudessa -Esimerkkinä Käyttäjälähtöiset Arvostelut Instagramissaunclassified

Section: Tutkimuskysymyksetunclassified

Section: Aineisto Ja Menetelmäunclassified

See 2 more Smart Citations

Kirja-arvostelut alustataloudessa – esimerkkinä käyttäjälähtöiset arvostelut Instagramissa

Jaakkola¹,

Räisä²

2021

m&v

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Amatöörien "vernakulaarinen" eli epävirallinen ja epäinstitutionaalinen kritiikki puolestaan on havaittu korostuneen henkilö-ja omakohtaiseksi (Jaakkola 2019;Juntunen 2015). Siten se edustaa aivan erilaista diskurssia kuin ammattimainen kritiikki, eikä suosiostaan huolimatta voi korvata sitä.…”

Section: Muuttiko Tabloidi Kirjallisuusjournalismia?unclassified

Kirjan paikka kulttuurisivulla

Ruohonen

Hellman²

2020

Avain

View full text Add to dashboard Cite

Artikkeli tarkastelee Helsingin Sanomien kirjallisuusjournalismin muutosta lehden siirryttyä tabloidikokoon. Empiirisen analyysin aineistona ovat lehden kulttuurisivut syys-marraskuulta 2011 ja 2016. Tabloidiin siirtyminen ei heikentänyt kirjallisuuden ja kirjallisuuskritiikin asemaa, vaan päinvastoin ne vahvistuivat kulttuuriosaston sisällä, kirjallisuusarviot lisäsivät suhteellista osuuttaan ja ne pidentyivät merkittävästi. Kaunokirjallisuudessa arvioiden kirjoittajat olivat yhä useammin freelancereita, tietokirjallisuudessa lehden omia toimittajia. Kahden suurimman kustantajakonsernin osuus arvioista supistui hiukan. Kotimaisen kirjallisuuden osuus vahvistui merkittävästi käännöskirjallisuuden kustannuksella. Kulttuurikirjoittelun journalistisoituminen näkyi kirjallisuutta käsittelevissä avausjutuissa, joissa juttutyyppien kirjo laajentui ja uutismaistui. Tietokirja-arvioissa näkyi populaarikulttuuriin liittyvien aiheiden lisääntyminen. Kaunokirjallisuuden arviot painottuivat tabloidiin siirtymisen jälkeenkin romaanikirjallisuuteen ja sen sisällä aikalaiskirjallisuudeksi luonnehtimaamme proosaan.

show abstract

#BookTok's appeal on ninth‐grade students: An inquiry into students' responses on a social media revelation

Dera,

Brouwer,

Welling

2023

J Adolescent & Adult Lit

View full text Add to dashboard Cite

Over the last years, the hashtag #BookTok has been viewed more than 100 billion times on TikTok. Hence, both scholars and practitioners have plead for integrating #BookTok in the literacy classroom, expressing the hope that this digital subculture might flip adolescents' conceptions of reading and improve their reading motivation. This article presents the first empirical inquiry into students' evaluations of #BookTok in an educational context. Reporting a survey study among 142 ninth‐grade students in the Netherlands, who were introduced to #BookTok through a compilation video featuring the most popular Dutch #BookTokers, the article shows that the phenomenon especially appeals to students who already read for pleasure frequently. Evaluations by book avoiders, on the other hand, were overwhelmingly negative. Promisingly, though, students who can be described as “book doubters,” who do not read often despite a relatively positive reading attitude, frequently reported an intention to use #BookTok, both in leisurely and educational settings. Hence, the article argues that integrating #BookTok in literacy education might especially serve students fitting the book doubter persona. At the same time, the results underline the importance of differentiation in the literacy classroom, also regarding the use of #BookTok.

show abstract

From re-viewers to me-viewers: The #Bookstagram review sphere on Instagram and the uses of the perceived platform and genre affordances

Cited by 9 publications

References 14 publications

Kirja-arvostelut alustataloudessa – esimerkkinä käyttäjälähtöiset arvostelut Instagramissa

Kirja-arvostelut alustataloudessa – esimerkkinä käyttäjälähtöiset arvostelut Instagramissa

Kirjan paikka kulttuurisivulla

#BookTok's appeal on ninth‐grade students: An inquiry into students' responses on a social media revelation

Contact Info

Product

Resources

About