Finland

Goebl, Hans; Nelde, Peter H.; Starý, Zdeněk; Wölck, Wolfgang

doi:10.1515/9783110151541.2.9.993

Cited by 2 publications

(5 citation statements)

References 0 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Pronominien käytössä ilmenevää variaatiota näyttävät aiemman tutkimuksen perusteella selittävän sekä kielenulkoiset että -sisäiset tekijät. Eroja on havaittu niin ikäryhmien, sukupuolten kuin eri tavoin koulutettujen välillä: vanhemmat puhujat käyttävät hän-ja he-pronomineja enemmän kuin nuoret, naiset ja korkeasti koulutetut enemmän kuin miehet ja matalammin koulutetut (Nuolijärvi 1986: 182-187;Mielikäinen 1988: 107-108;Paunonen 1995Paunonen [1982: 165-177;Ylikahri 1996: 185-186;Lappalainen 2010a: 286-288;Kurki, Siitonen, Väänänen, Ivaska & Ekberg 2011: 95-96). Myös kielitaustalla voi olla merkitystä, sillä ruotsinkielisten ja kaksikielisten suomenpuhujien on havaittu käyttävän enemmän hän-pronominia kuin niiden, jotka pitävät itseään yksikielisinä suomenpuhujina; monikossa yhtä selvää eroa ei ole havaittavissa (Paunonen 1990: 202-206;Piiparinen-Rintaluoma 2001: 65-67).…”

Section: Johdantounclassified

“…Kielensisäisistä tekijöistä on syytä mainita yksikön ja monikon ero, logoforisuus sekä virittyneisyys. Aiemmissa tutkimuksissa on ensinnäkin havaittu, että yleiskielinen variantti (hän, he) on yleisempi yksikössä kuin monikossa (Nuolijärvi 1986: 180-181;Paunonen 1995Paunonen [1982: 171; Lappalainen 2010a: 287; Kurki ym. 2011: 95).…”

Section: Johdantounclassified

“…) Valituissa menetelmissä on mahdollista sisällyttää analyysiin satunnaisvaikutusmuuttuja perinteisempien kiinteän vaikutuksen muuttujien lisäksi (Tagliamonte & Baayen 2012). Yksilöllisten erojen tarkastelua perustelee se, että aiemmat tutkimukset osoittavat niiden olevan pronominien vaihtelussa suuria (Nuolijärvi 1986: 187;Paunonen 1995Paunonen [1982: 172; Lappalainen 2010a; Priiki 2016b).…”

Section: Aineisto Ja Menetelmätunclassified

“…Tätä tulosta selittää S2-puhujien painottuminen nuorempaan ikäryhmään. Aiemmissa tutkimuksissa nuorten on todettu suosivan henkilöviittauksissa se-ja ne-pronomineja (Mielikäinen 1988: 107-108;Paunonen 1995Paunonen [1982Ylikahri 1996: 185-186;Lappalainen 2010a: 286-288;Kurki ym. 2011: 95-96).…”

Section: Päätelmätunclassified

See 3 more Smart Citations

Yksilöllisiä valintoja ja kielitaustan vaikutusta – henkilöviitteiset hän-, he-, se- ja ne-pronominit kielielämäkertahaastatteluissa

Priiki

Lappalainen

2022

AFinLA

View full text Add to dashboard Cite

The article examines variation in the use of the third-person pronouns hän and he (standard forms for human references) vs. se and ne (standard forms for non-human references) when referring to people in the interviews collected during the project “A Hundred Finnish Linguistic Life Stories” in 2017–2018. The focus is on two age groups, born in the 1950s and 1990s, and the data includes 32 interviews of people from different social and regional backgrounds. Eight of the interviewees spoke Finnish as their second language. The data is examined both quantitatively (with statistical methods) and qualitatively. The results show that there is considerable variation between individual speakers. Speakers with higher education born in the 1950s were the only relatively homogenous group in the data: they consistently preferred hän and he in the interviews when referring to human subjects. In the younger age group, being an L2 speaker appeared to be one of the factors affecting pronoun choices.

show abstract

Section: Johdantounclassified

Section: Aineisto Ja Menetelmätunclassified

Section: Päätelmätunclassified

See 2 more Smart Citations

Yksilöllisiä valintoja ja kielitaustan vaikutusta – henkilöviitteiset hän-, he-, se- ja ne-pronominit kielielämäkertahaastatteluissa

Priiki

Lappalainen

2022

AFinLA

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Suomessa ensimmäinen laaja projekti oli edellä mainittu Nyky suomalaisen puhekielen murros, joka toteutettiin neljässä kaupungissa, Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Kaikissa ympäristöissä tutkittiin ensisijaisesti äänne-ja muotovariaatiota ja tarkasteltiin koulutukseltaan eritaustaisia ja eri ammateissa toimivia ihmisiä (Paunonen [1982; Mielikäinen 1980;1981b;1981c;Jonninen-Niilekselä 1982;Suojanen M. K. 1985). Projektin tuloksena saatiin paljon tietoa suomalaisen kaupunkipuhekielen äänne-ja muotovarianttien esiintymisestä sekä jonkin verran myös sanastollisesta (Jyväskylä) ja syntaktisesta (Turku) variaatiosta erilaisten aineistojen valossa.…”

Section: Variaatio Ja Kielenmuutosunclassified

Näkökulmia filologiseen tutkimukseen

Seppänen¹,

Skaffari²

2020

Kielentutkimuksen Menetelmiä I-Iv

View full text Add to dashboard Cite

Kielentutkimuksen menetelmiä on useita aloja käsittävä kielen tutkimuksen menetelmiin keskittyvä teos opiskelijan ja tutkijan tueksi suomen kielellä. Teoksen keskeisenä päämääränä on esitellä ja selkiyttää menetelmällisten eli metodisten mahdollisuuksien kirjoa, menetelmällisten valintojen syitä ja seurauksia, menetelmien vahvuuksia ja heikkouksia sekä ylipäätään metodologisen ja laajemmin metateoreettisen tausta-ajattelun ilmaisemisen tärkeyttä kielentutkimuksessa.Perus-ja jatko-opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kokoelma tulee tarpeeseen, sillä tieteenfilosofinen, metodologinen ja kielentutkimuksen menetelmiä koskeva yleinen teoreettinen koulutus on Suomessa paikoin turhan ohutta ja pirstoutunut eri suuntauksiin ja oppi aineisiin. Tämä eri yliopistoja, oppiaineita ja suuntauksia edustavien tutkijoiden yhteistyössä laatima hanke on yksi keino torjua kielentutkimuksen menetelmien ja metateorian opetuksen pirstaloitumista.Vaikka vakiintuneen normaalitieteen (ks. Kuhn 1962) harjoittaminen on tieteellisen tiedon luomiseksi välttämätöntä, tutkijoiden on syytä perehtyä myös metodologiaan ja metateoriaan, jotta tiede uudistuisi ja kehittyisi. Metodologia harjaannuttaa eksplisiittiseen metodien kriittiseen arviointiin ja perusteluun, ja metateoria selvittelee tutkimuksen taustoja, logiikkaa, rajauksia ja historiaa sekä muita tutkimukseen usein piilevästi vaikuttavia tekijöitä. Näitä asioita ei voi jättää hiljaisen tiedon varaan. Kielitieteen menetelmien ja metateorian laajaa esittelyä tarvitaan

show abstract

Finland

Cited by 2 publications

References 0 publications

Yksilöllisiä valintoja ja kielitaustan vaikutusta – henkilöviitteiset hän-, he-, se- ja ne-pronominit kielielämäkertahaastatteluissa

Yksilöllisiä valintoja ja kielitaustan vaikutusta – henkilöviitteiset hän-, he-, se- ja ne-pronominit kielielämäkertahaastatteluissa

Näkökulmia filologiseen tutkimukseen

Contact Info

Product

Resources

About