2023
DOI: 10.1177/00380261231189050
|View full text |Cite
|
Sign up to set email alerts
|

Emotional distance, detachment, compassion and care: The affective milieu of academic management in the neoliberal university

Johanna Hokka

Abstract: Based on interviews with Finnish deans, this study examines the affective milieu of academia. The neoliberalisation process in universities has strengthened centralised leadership and increased the power of managers. Simultaneously, the market-driven competitive ethos has deepened the binary between ‘winners’ and ‘losers’ at all levels of academia, giving rise to an affectively tense atmosphere. Due to their increased power, managers play a key role in shaping the affective milieu of academia. By using an affe… Show more

Help me understand this report

Search citation statements

Order By: Relevance

Paper Sections

Select...
1

Citation Types

0
0
0

Year Published

2024
2024
2024
2024

Publication Types

Select...
2

Relationship

0
2

Authors

Journals

citations
Cited by 2 publications
(1 citation statement)
references
References 46 publications
0
0
0
Order By: Relevance
“…Akateemisessa maailmassa vallitsevat käytännöt ovat tieteenalakohtaisia, ja tieteidenvälisten tutkijoiden on mahdotonta menestyä näiden käytäntöjen puitteissa käytävissä kilpailuissa, jos heitä pidetään sopeutumattomina tai poikkeavina toimijoina, jotka yrittävät muuttaa tai taivuttaa vakiintuneita ansioitumisen kriteerejä. Tuore tutkimus suomalaisista yliopistoista osoittaa, että monet dekaanit hyväksyvät yhtäläisten mahdollisuuksien retoriikan vapaaseen kilpailuun perustuvan uuden meritokratian oikeutuksena, vaikka on selvää, etteivät kaikki tutkijat kilpaile ansioista samoista lähtökohdista (Hokka, 2023). Yhtäläisten mahdollisuuksien politiikka ei siten riitä parantamaan tieteidenvälisten ja transtieteisten tutkijoiden tilannetta.…”
Section: Miten Tästä Eteenpäin?unclassified
“…Akateemisessa maailmassa vallitsevat käytännöt ovat tieteenalakohtaisia, ja tieteidenvälisten tutkijoiden on mahdotonta menestyä näiden käytäntöjen puitteissa käytävissä kilpailuissa, jos heitä pidetään sopeutumattomina tai poikkeavina toimijoina, jotka yrittävät muuttaa tai taivuttaa vakiintuneita ansioitumisen kriteerejä. Tuore tutkimus suomalaisista yliopistoista osoittaa, että monet dekaanit hyväksyvät yhtäläisten mahdollisuuksien retoriikan vapaaseen kilpailuun perustuvan uuden meritokratian oikeutuksena, vaikka on selvää, etteivät kaikki tutkijat kilpaile ansioista samoista lähtökohdista (Hokka, 2023). Yhtäläisten mahdollisuuksien politiikka ei siten riitä parantamaan tieteidenvälisten ja transtieteisten tutkijoiden tilannetta.…”
Section: Miten Tästä Eteenpäin?unclassified