Doing More with Less: Modeling Neoliberal Labor Relations in<i>Undercover Boss</i>

Winslow, Luke

doi:10.1111/jpcu.12496

Cited by 5 publications

(6 citation statements)

References 26 publications

(8 reference statements)

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Näitä tuotetaan muun muassa ohjelmiin osallistujien motivoinnin, tarkkailun ja muuntautumisen kautta. (Kavka 2012, 135-136;Ouellette ja Hay 2008a;Sender 2006;Winslow 2016. ) Stiernstedt ja Jakobsson (2017) osoittavat, että tosi-tv-ohjelmissa enenevässä määrin representoidaan myös varakkaita ja valtaapitäviä eliittiryhmiä ja yläluokkaa.…”

Section: Ansaitsevuus Tosi-tv-ohjelmissaunclassified

“…Voimaantumisgenreen kuuluu esimerkiksi julkisuudessa olleiden -itsekin vaikeuksia kohdanneiden -henkilöiden ansaitseviin köyhiin tai työttömiin kohdistuvaa epäitsekästä neuvonantoa ja hyväntekeväisyystekoja (emt.). Voimaantumisgenren ohjelmissa osallistujien moraalisesti hyveellisiä tekoja tai ideaalia käyttäytymistä voidaan korostaa esimerkiksi palkitsemalla heitä erityisen traagisesta kohtalosta (Winslow 2010, 272, 276, 280-281;Winslow 2016;McMurria 2008;Oulette ja Hay 2008a, 47-48).…”

Section: Ansaitsevuus Tosi-tv-ohjelmissaunclassified

See 1 more Smart Citation

Rikkaat ja rahattomat -tosi-tv-sarjan köyhyyden ja hyvätuloisuuden ansaitsevuusrepresentaatiot

Tarkiainen¹

2021

m&v

View full text Add to dashboard Cite

Artikkelissa tarkastelen Rikkaat ja rahattomat -tosi-tv-ohjelmassa suomalaisesta köyhyydestä ja hyvätuloisuudesta tuotettuja ansaitsevuusrepresentaatioita. Aineistona on kymmenen keväällä 2020 esitettyä jaksoa, joissa eri ääripäisiin tuloryhmiin konstruoidut suomalaisperheet vaihtavat elämäntyylejään ja käytettäviä tulojaan viikon ajaksi. Tässä artikkelissa kysyn: Millä tavoin Rikkaat ja rahattomat -tosi-tv-ohjelmassa representoidaan ansaitsevuutta? Millaisena köyhyydessä elävien ja hyvätuloisten suomalaisten ansaitsevuus sarjassa esitetään? Analyysin tuloksena kiteytän, että sarjassa hyvätuloisten suomalaisten ansaitsevuutta vahvistetaan representoimalla hyvätuloiset kovaan työhön ja vastavuoroisuuden moraaliseen hyveeseen sitoutuneina ihmisinä, kun taas köyhyydessä eläviä suomalaisia representoidaan yritteliäinä ihmisinä tai ihmisinä, joiden köyhyyden taustalla on legitiimi tarve. Luokka- ja tuloerot ovat sarjassa eksplisiittisesti läsnä, mutta eri tuloryhmien samuutta ja yhteisyyttä vahvistamalla niitä myös häivytetään. Suomessa luokkaerojen eksplisiittinen esittely näyttääkin olevan mahdollista representoimalla tuloryhmien ääripäitä ansaitsevina ja keskenään samanlaisina henkilöinä. Tuloerojen tarkastelussa kuitenkin ihanteellistetaan sosiaalisen liikkuvuuden, meritokratian ja kuluttajuuden arvoja, minkä vuoksi hyvätuloiset suomalaiset voivat kohdistaa köyhyydessä eläviin ihmisiin moraalista pedagogiikkaa antamalla köyhyyttä kokeville ohjeita niin sanotusta paremmasta elämästä.

show abstract

Section: Ansaitsevuus Tosi-tv-ohjelmissaunclassified

Rikkaat ja rahattomat -tosi-tv-sarjan köyhyyden ja hyvätuloisuuden ansaitsevuusrepresentaatiot

Tarkiainen¹

2021

m&v

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…For example, whenever the boss is going to begin their undercover work, the boss discusses a general nervousness: will they be able to sustain their disguise or be able to do the physically demanding work required? In the US version, unlike the UK version, the boss is invariably shown as a buffoon, failing both outrageously and humorously at the tasks they must perform . These are often carnivalesque moments in which those in power appear incapable of performing tasks that their employees perform with ease and grace (Winslow , 1365–66). Lastly, when workers are called to company headquarters without an explanation, they often express concern to the camera—are they about to be reprimanded, fired, or rewarded?…”

Section: Narrative Commonalitiesmentioning

confidence: 99%

Undercover Boss's Travels: Comparing the US and UK Reality Shows

Gershon¹

2019

Visual Anthropology Review

View full text Add to dashboard Cite

Comparing different versions of Undercover Boss reveals how an assemblage of TV producers, camera crews, businesses, and broadcasters choose to portray corporate hierarchies during the financial crisis of 2008 when corporations seemed like especially vulnerable forms of social organization for workers to rely upon. This article approaches the same show done in two different countries as a natural experiment that can reveal national differences through a textual comparison. The US show relies upon a sentimental imagination such that knowledge of the other is based on an emotional connection to the past. The UK show relies upon an organizational imagination in which the structural roles one plays in a company shape what one knows of how the company functions. Each version portrays distinctive approaches to three issues: (1) what can be known about people as social actors; (2) what is portrayed as ethical or appropriate workplace relationships; and (3) what kinds of tacit critiques of contemporary capitalism are possible.

show abstract

“…Critical analyses of Undercover Boss have interrogated the construction of the ideal worker identity (Meisenbach & Feldner, 2019), neoliberal values and class (Aho, 2016;Winslow, 2016), corporate personhood (McGlothlin, 2014), and corporate persona (St. John, 2015). Cumberland and Alagaraja (2016) interviewed past undercover bosses about how their experiences on the show positively changed them and their organizations.…”

mentioning

confidence: 99%

mentioning

confidence: 99%

Dissent in Reality: A Commentary on Representations of Organizational Dissent on Undercover Boss

Helens‐Hart

Haugen

Lloyd

2022

International Journal of Business Communication

View full text Add to dashboard Cite

Reality television that allegedly takes us inside organizations provides researchers with abundant data to consider how culture industries narrate and shape understandings of (un)idealized work practices. Within this context, we explored organizational dissent on the reality television show Undercover Boss. Recent research has theorized how dissent is a co-constructed process between dissenters and recipients. A challenge to exploring this process, however, is witnessing dissent as it unfolds over time and between supervisors and subordinates. Through a qualitative content analysis of eight seasons of Undercover Boss, we examined how the dissent life cycle was depicted. We determined beneath displays of exemplary employees and redeemed bosses vowing their commitment to employee concerns, a more problematic narrative existed. Despite attempts to highlight how employees can provide insightful, quality feedback, the program privileged showing bosses’ authority, business acumen, and how they facilitated and framed dissent messages. Dissent interactions ultimately supported executive business interests and demonstrated dysfunctional dissent processes.

show abstract

Doing More with Less: Modeling Neoliberal Labor Relations inUndercover Boss

Cited by 5 publications

References 26 publications

Rikkaat ja rahattomat -tosi-tv-sarjan köyhyyden ja hyvätuloisuuden ansaitsevuusrepresentaatiot

Rikkaat ja rahattomat -tosi-tv-sarjan köyhyyden ja hyvätuloisuuden ansaitsevuusrepresentaatiot

Undercover Boss's Travels: Comparing the US and UK Reality Shows

Dissent in Reality: A Commentary on Representations of Organizational Dissent on Undercover Boss

Contact Info

Product

Resources

About