Demokratiakasvatuksen tiellä?

Abstract

Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu opettajien vahvaan osaamiseen ja autonomiaan, jonka opettajat omaksuvat opettajankoulutuksen aikana. Kuitenkin useat tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet, että vaikka demokratia arvolähtökohtana tunnistetaan kaikissa suomalaisissa opettajankoulutusta antavissa yksiköissä, antaa koulutus vain vähän valmiuksia toteuttaa demokratiakasvatusta. Artikkelissa analysoimme opetuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on ollut tarjota luokanopettajaopiskelijoille vahvat tiedot ja taidot toteuttaa demokratia- ja yhteiskuntakasvatusta suuntaamalla koulutuksen tavoitteita kohti demokratiaa elämäntapana. Kuvaamme ja analysoimme ryhmän arkea ja toimintaa, jonka avulla tavoitteeseen on pyritty, minkä jälkeen tarkastelemme opiskelijoiden ajattelussa tapahtuneita muutoksia analysoimalla opiskelijoiden opintojen aikana tekemiä kirjoitelmia kaksivaiheisen sisällönanalyysin avulla ja peilaamalla niitä Euroopan neuvoston muotoilemiin demokratiakompetensseihin. Analyysin perusteella esitämme, että demokraattisen elämäntavan luominen kouluihin ja laajemmin kasvatuksen piiriin on jatkuvaa dialogista ja vuorovaikutteista kulttuurin rakentamista, mitä kehystävät eri lähtökohdista tulevien ihmisten käsitykset yhtäältä omasta itsestään sekä yhteisöjen toiminnasta sekä toisaalta aiemmin omaksutut käsitykset koulusta ja kasvatuksesta.

Who has the power to define the ideal teacher? Insights into the social structure of Finnish teacher education

“…2 The DERBY study group (see Hiljanen et al, 2021) is built on the idea that teacher training plays a major role in how schools and teachers (and society as a whole) should prepare for the social and cultural challenges of today's world, such as climate change, extremism, and populism, as well as their causes.…”

Archetypes of youth as vectors in power relations - From praises to information operations

“…We used descriptive statistics methods (see, e.g., Hudson, 2001;Trochim, 2006) to construct the archetype of high school students. Our goal is to emphasize that the archetype we describe does not represent any real high school students in any actual high school, but is more or less the average ones from all the answers given by the respondents (more detailed, see Hiljanen, 2022).…”

“…These highlight the fact that the archetypal white Finnish high school student is a child of white parents and studies in their native language at high school. However, 15% of respondents say they belong to a minority (ethnic background, religious or philosophical belief, sexual orientation or gender identity, disability or long-term illness, physical appearance, and some other minority group), and two out of three respondents say that belonging to a minority has had little or no impact on their inclusion in their respective school communities (see also Hiljanen, 2022).…”

“…In addition, 68% say that social and political issues are discussed often or quite often at home. All these are reflected in the archetype's willingness to participate in decision making, such that up to 92% intend to vote in the next general election (or would vote if they were eligible) (see also Hiljanen, 2022).…”

“…This same tendency is also reflected in democracy in schools: 84% of respondents agree or somewhat agree that the student government-the representative body that manages the affairs of high school students at school-is an effective system for managing student affairs, but only 35% are willing to serve on the board. Interestingly, while more than three in four respondents agree that a student government is a good system for advocating for students' interests, only 48% feel that a student government has little or no influence on issues at their high school (more detailed see Hiljanen, 2022).…”