Demokratia akateemisen kapitalismin puristuksessa

Abstract

Vuonna 2009 uudistetun yliopistolain jälkeen yliopistojen hallintomallit ja työkulttuurit ovat olleet monenlaisten muutosten kohteena. Johtamisjärjestelmien kehittämisen trendinä on ollut ”strategisen johtamisen” ja markkinalogiikan vahvistaminen yliopistodemokratian kustannuksella, toisin sanoen vallan siirtäminen yliopistoyhteisöltä keskusjohdolle ja ulkopuolisille. Työyhteisöihin näillä muutoksilla on tavoiteltu esimerkiksi työn tuottavuuden kasvua, mutta samaan aikaan reformit saavat aikaan odottamattomia seurauksia. Vaikka tietotyön organisointia koskevaa keskustelua on käyty viime vuosina kasvavassa määrin, on etenkin työntekijöiden kokemusten peilaaminen laajempiin organisatorisiin käytänteisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin ollut vähäisempää. Artikkelissa kokoamme yhteen Työyhteisön pohjavirtaukset -tutkimushankkeen kolmen empiirisen osatutkimuksen tuloksia ja analysoimme niitä yliopistodemokratian kaventumisen näkökulmasta sekä peilaamme tuloksia strategista johtajuutta peräänkuuluttavaan yliopistopolitiikkaan. Aineistossa yliopistotyö näyttäytyy työntekijöiden kokemuksissa emotionaalisesti kuormittavana ja epävarmuuden sävyttämänä. Artikkelissa tarkastelemme, millaisia seurauksia markkinalogiikkaan perustuvalla tietotyön organisoinnilla on yliopistoyhteisöjen toiminnalle ja akateemisen subjektiviteetin rakentumiselle. Päädymme kysymään, miten yliopistoyhteisön itsehallinnon vahvistaminen – siis demokraattisempi päätöksenteko – voisi korjata tietotyön organisoinnin epäkohtia ja vahvistaa yliopistojen demokraattista sivistystehtävää.

JUFOn vaikutus yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden julkaisukanavia koskeviin päätöksiin

“…Kuten he tarkentavat, tämän järjestelmän tarkoitus on hallita tiedontuottajien, eli pääasiassa tutkijoiden, toimintaa siten, että samainen toiminta voitaisiin valjastaa talouskasvun välineeksi. Tämän seurauksena tiedontuottajat tai uusliberaalit tutkijasubjektit pyrkivät epävarmoista työnäkymistä huolimatta julkaisemaan kovatasoisissa lehdissä ja verkostoitumaan laajasti eli olemaan tehokkaita, tuotteliaita ja joustavia sekä taloudellista hyötyä tuottavia (Kouhia & Tammi, 2014).…”

“…Ero oli siis vain 0,33 pistettä. Tulos oli yllättävä siksi, että aiempi tutkimus on osoittanut etenkin uran alkuvaiheen tutkijoiden kokevan painetta julkaista muun muassa uran epävarmuuden, rahoituksen sekä arviointijärjestelmien vuoksi (Aarnikoivu ym., 2019;Hannukainen & Brunila, 2017;Kouhia & Tammi, 2014;Kuoppakangas ym., 2019). Tämä tutkimus kuitenkin osoittaa, että suoritusperusteinen rahoitus yhdistettynä tietynlaisiin julkaisuihin, joita JUFO määrittelee, vaikuttaa paineistavasti myös niihin tutkijoihin, jotka johtavat tutkimusryhmiä ja ovat siten vastuussa siitä, onko kollegalla tulevaisuudessa työ vai ei.…”

Yliopistovertailut kvantifioituna hallinnan välineenä

“…Selvemmin yliopistojen ja tiedelehtien vertailuihin kriittisesti suhtautuvat artikkelit nostivat esiin arviointien välinearvoisuuden, joka ei ratkaise korkeakoulutuksen substanssiin liittyviä ongelmia (esim. Kouhia & Tammi 2014;Välimaa 2005). Juuso Ala-Kyyny kirjoittaa artikkelissaan (2018, 44), kuinka vertailut "kytkeytyvät ja kätkeytyvät", kun indikaattorit otetaan annettuina.…”