Deaf adults and comprehension of expository texts

Abstract

The study presents a comparison between deaf participants´ (14-65 years of age) comprehension of expository texts. Each participant was exposed to 12 texts with regard to the following four different conditions: 1. Silent reading of an authentic text. 2. Viewing of a videotaped signed authentic text 3. Silent reading of an easy-to-read text 4. Viewing of a videotaped signed easy-to-read-text. The conditions were counterbalanced in order to control order and passage effects. The good deaf readers had a higher mean score than the poor deaf readers on all text versions. There was a significant difference in mean scores between good deaf and poor deaf readers on the easy-to-read text version. How then can the results be explained? All of the easy-to-read texts were much shorter than the authentic texts. However, since there has to be the identical content as in the authentic texts, there was much implicit information in the easy-to-read texts. Consequently, the reader needs prior knowledge and reading experience to fill in the missing information in the text. A conclusion is that the easy-to-read texts did not serve their purpose then since the process of simplification itself has given rise to the removal of structures that are relevant to facilitate understanding. (14-65-vuotiaita) ekspositorisen tekstin ymmärtämisestä. Jokaiselle osallistujalle annettiin 12 tekstiä seuraavien neljän tilanteen mukaan: 1. Autenttisen tekstin hiljainen lukeminen 2. Autenttisen tekstin katselu videona3. Helposti luettavan tekstin hiljainen lukeminen 3. Helposti luettavan tekstin katselu videolta. Tilanteet olivat tasapainotetut jär-jestyksen ja kulkureitin vaikutuksiin nähden. Hyvillä kuuroilla lukijoilla oli korkeammat keskiarvopisteet kuin huonoilla kuuroilla lukijoilla kaikissa tekstiversioissa. Hyvien ja huonojen kuurojen lukijoiden välillä oli merkitsevä ero helposti luettavan tekstin keskiarvoissa. Kuinka tuloksia voidaan selittää? Kaikki helposti luettavat tekstit olievat paljon lyhyempiä kuin autenttiset tekstit. Kuitenkin vaikka sisällön pitää olla identtinen autenttisen tekstin kanssa, helposti luettavassa tekstissä oli paljon implisiittiä tietoa. Lukija tarvitsee ennakkotietoa ja lukemiskokemusta täyttääkseen tekstin puuttuvan tiedon. Päätelmänä oli, että helposti luettava teksti ei palvele tarkoitustaan, koska yksinkertaistamisprosessissa on poistettu rakenteita, jotka ovat relevantteja helpottamaan ymmärtämistä. Les bons lecteurs sourds ont obtenu un score moyen plus élevé que les faibles lecteurs sourds et ce, pour toutes les conditions. Une différence significative est apparue entre les résultats moyens des bons lecteurs sourds et des plus faibles lecteurs en ce qui concerne la lecture du texte facile. Or, comment peut-on expliquer ce résultat ? Tous les textes faciles à lire étaient beaucoup plus courts que les textes authentiques. Cependant, puisqu'ils devaient traiter du même contenu que les textes authentiques, les textes faciles contenaient davantage d'informations implicites. Par conséquent, le lecteu...