Between colonising waters and extracting forest fronts: Entangled eco-frontiers in the Usumacinta River Basin

Laako, Hanna; Kauffer, Edith

doi:10.1016/j.polgeo.2021.102566

Cited by 7 publications

(6 citation statements)

References 29 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…This distribution was created because of the geographic, environmental, social, and political diversity that comprise a complex reflection of the global system [22,23]. In Mexico, this shared basin is found in two states, Chiapas and Tabasco, mainly in its middle and lower sections [24]. About 83% of the basin is in danger of medium to high levels of erosion.…”

Section: Case Studymentioning

confidence: 99%

Local Knowledge of Sediment Exploitation in the Usumacinta River Basin: A Theoretical–Methodological Framework Proposal

Zavaleta¹,

Nava

Kauffer³

et al. 2023

Sustainability

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

According to the United Nations Environmental Program, sand is the second most exploited resource on the planet after water, and local knowledge about the effects of sand mining has been little addressed in international studies. In the case of rivers, the sand and gravel used in the construction industry are part of the fluvial sediments, and the effects are different at each exploitation site. In this article, we propose a theoretical–methodological framework of the sandy field of forces for the study of the socioenvironmental aspects related to the extraction of sand and gravel at the site known as La Isla, located in the Usumacinta River Basin in Mexico. This site has specific environmental and social characteristics. Based on the results of our participation in a research project and, subsequently, on the theoretical, conceptual, and methodological thinking for the social analysis of this site, our model demonstrates how the environmental and anthropic systems converge upon the use of sediments. We conclude that social interactions articulate the conditions of the specific context. The sandy field of forces is the reference context in which the local practices of the actors regarding the use of sand and gravel make sense.

show abstract

Section: Case Studymentioning

confidence: 99%

Local Knowledge of Sediment Exploitation in the Usumacinta River Basin: A Theoretical–Methodological Framework Proposal

Zavaleta¹,

Nava

Kauffer³

et al. 2023

Sustainability

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Usumacintan ylirajaista jokilaaksoa koskevassa tutkimuksessamme (Laako & Kauffer 2022) käsittelimme eko-vyöhykettä luonnonsuojelijoiden tapauksessa. Huolimatta siitä, että havaitsimme Guyotia mukaillen kolonialistisia, geopoliittisia ja globaaleja elementtejä Usumacintaa koskevissa eko-vyöhykkeissä, väitimme niiden kehittyvän pikemminkin sykleissä, joissa esiintyi niin sanottu tutkimusseikkailullinen vaihe (explorers' eco-frontier), episteeminen vaihe (epistemic eco-frontier) ja institutionalisoitunut vaihe (institutionalized, intertwined eco-frontier).…”

Section: Vyöhykkeistä Rajamaihin Ja Niiden Luonnonsuojelullistamiseenunclassified

“…Guatemalan tapauksessa erityisesti Selva Mayan käsitteen syntyhistorian ja luonnonsuojelullistamisen voi tulkita valloittavaksi, jopa militarisoiduksi eko-vyöhykkeeksi, jolla on väistämättä juurensa sisällissodan monimutkaisissa asetelmissa (kts. myös Laako & Kauffer 2022). Tällä hetkellä Mayabiosfäärialueen pääasiallisena haasteena etenkin sen puskurialueilla ovat huumekartellit, jotka käyttävät samaa tilaa omiin hämäräbisneksiinsä (Devine ym.…”

Section: Selva Mayan Eko-vyöhykkeen Territoriaaliset Ja Diskursiivise...unclassified

“…Selva Mayan lähempi tarkastelu asettaa kuitenkin eko-vyöhykkeen oletukset annetuista vastakkainasetteluista kyseenalaisiksi. Aikaisemmassa tutkimuksessamme (Laako & Kauffer 2022) olemme todenneet, että huolimatta eko-vyöhykkeiden luonnonsuojelutapauksissa ilmenevästä kitkasta suhteessa valtiovaltaan suojelumekanismien toimeenpanossa, samalla ne kuitenkin luovat myös liittoutumia yhteisöjen kanssa vastustaakseen ekstraktivistisia (ja myös valtiollisia) rintamia. Tässä mielessä luonnonsuojelullinen Selva Mayan eko-vyöhyke ei asetu yksinkertaistettuun ekologisen valloitusrintaman kategoriaan.…”

Section: Vastakkaisasettelujen Ja Erämaiden Omimisen Ongelma Selva Ma...unclassified

See 1 more Smart Citation

Erämaiden omimisesta häilyviin metsänreunakohtaamisiin

Laako

2022

A&Y

View full text Add to dashboard Cite

Rajavyöhyke (frontier) on käsite, jolla on viitattu sekä eteenpäin kulkevaan linjaan että perifeeriseen alueeseen, johon kohdistuu valtasuhteita muokkaavia resurssivalloituksia. Rajamaiden (borderlands) käsite taas syntyi paikkaamaan rajavyöhykkeen kolonialistisina pidettyjä jakolinjoja tutkimalla joko kirjaimellisia tai kuvainnollisia valtakeskusten reuna-alueita niiden asukkaiden näkökulmasta ja omilla ehdoillaan. Kumpikin käsite tutkii kuitenkin samanlaista kohdetta: syrjäseutuja. Viime vuosikymmeninä monille luonnon monimuotoisuudeltaan rikkaille metsänreunoille on kohdistunut erilaisia luonnonsuojelullisia toimia ja tavoitteita, joita on pääosin tulkittu erämaita omivan ekologisen vyöhykkeen (eco-frontier) käsitteen kautta. Tämä artikkeli valottaa rajavyöhykkeen ja rajamaan käsitteiden luontosuhdetta tutkimalla, mitä metsäisten reuna-alueiden luonnonsuojelullistaminen merkitsee. Artikkeli käsittelee asetelmaa Selva Mayan eli niin sanotun Maya-metsän tapauksessa. Selva Maya on luonnonsuojelijoiden ja tutkijoiden kehittelemä termi, jolla viitataan Mesoamerikan trooppisen sademetsän suojeluun Meksikon, Guatemalan ja Belizen reunamilla. Selva Mayan tarkastelu osoittaa, että eko-vyöhykkeen oletukset erämaiden omimisesta toisintavat ongelmallisia jakolinjoja. Artikkeli käsitteellistääkin vaihtoehtona ekologisia rajamaita (eco-borderlands) reuna-alueiksi, joihin kohdistuu ekologisia toimia ja huolia. Samalla ne ovat kuitenkin kohtaamispaikkoja ja risteyksiä, joiden valtasuhteet väistävät autenttisia määritelmiä ja luovat omanlaisiaan, sekoittuneita, epäpuhtaita luontosuhteita.

show abstract

“…For example, the border areas of the European Union (EU) account for 40% of EU territory, 30% of the EU population, and 30% of the EU gross domestic product (GDP) [3]. The resources and environmental factors of border areas have a more important impact on national security and international economic cooperation than in the past [4][5][6][7], and ecologists also pay more attention to the resource management in these regions [8]. Although natural ecosystems are often spatially continuous, the boundary lines indicating the boundaries between the territories of different sovereign states will objectively lead to competition between countries for resources and environmental conditions in border areas [9,10].…”

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

The Spatiotemporal Evolution of Ecological Security in Border Areas: A Case Study of Southwest China

Qian

Teng

et al. 2022

Land

View full text Add to dashboard Cite

Fewer studies on ecological security (ES) in border areas limit the synergistic development of border areas in the context of rapid globalization. The study of ES in border areas of southwest China can enrich the evaluation methods, summarize the knowledge related to ES in border areas, and provide references for similar areas in the world. Therefore, twenty-five international border counties in Yunnan Province were selected to establish a system to evaluate ES; an entropy weight TOPSIS model was used to evaluate the changes in ES from 2004 to 2019. Then, an obstacle degree model was used to diagnose the factors affecting ES. The state of ES was predicted by a gray prediction model (GM) (1,1) in 2025 and 2030. The results show that an improving ES situation presented a spatial distribution pattern of high to low from the southwest to the west and east. Various factors, including fixed assets investment, per-capita fiscal revenue, per-capita GDP, food production, and water regulation, created obstacles to a desirable ES in the study area. Although the ES of border areas will maintain an upward trend under the existing development model, the number of counties that will reach a secure state of ES in 2025 and 2030 is predicted to only be 1 and 2, respectively.

show abstract

Between colonising waters and extracting forest fronts: Entangled eco-frontiers in the Usumacinta River Basin

Cited by 7 publications

References 29 publications

Local Knowledge of Sediment Exploitation in the Usumacinta River Basin: A Theoretical–Methodological Framework Proposal

Local Knowledge of Sediment Exploitation in the Usumacinta River Basin: A Theoretical–Methodological Framework Proposal

Erämaiden omimisesta häilyviin metsänreunakohtaamisiin

The Spatiotemporal Evolution of Ecological Security in Border Areas: A Case Study of Southwest China

Contact Info

Product

Resources

About