Better Living Environment Today, More Adaptable Tomorrow?

Abstract

In Finland, maximising urban land value has often resulted in urban housing with increased efficiency. This study highlights how increased building efficiency can lead to reduced living environment quality, manifesting in for example deep plan plans with limited opportunities for dwellers to adapt spaces to meet their changing needs over time. Within the Finnish urban housing context, this study evaluates the adaptation potential of two case study apartment buildings, with seven apartments studied in more detail. These cases represent a broader set of housing cases finished in 2019 or planned to be constructed in 2020–2022 in Finland's largest urban areas. Illustrated by comparative building and apartment plans, the findings indicate that the selected cases generally lack much capacity to accommodate change, but this can be improved with fairly simple spatial modifications with the same apartment number and size. It was also highlighted that in some cases there may be broader implications for the land use, and the city plan. The implications of the findings draw out a discussion about the inter-relationship between housing adaptability, dwelling quality and apartment type, building typology and urban housing block design at the city plan level.

Passive mitigation of overheating in Finnish apartments under current and future climates

“…Thirdly, residents of apartments are more likely to be included in risk groups such as older people, 52,53 those living alone or households with low economic status. 52 Finally, the share of small studio apartments in Finnish cities has risen from 20% to 30% in under 10 years, 54,55 but with concerns over their sustainability and habitability 56 and with a potentially higher risk of overheating. 57 Finally, as is typical in Finnish homes, the buildings do not include active cooling.…”

Asukastoiveiden mukainen kerrostalo?

“…Fokusryhmähaastattelussa asukkaille esitettiin tilallisilta ominaisuuksiltaan erilaisia asuntoja. Virikemateriaalin monipuolistamiseksi mukaan otettiin sekä Suomessa tällä hetkellä asuntotuotannossa yleisesti esiintyviä kerrostaloasuntoratkaisuja (Saarimaa & Pelsmakers, 2020;Pelsmakers ym., 2021) että tätä tutkimusta varten tuotettuja kuvitteellisia kerrostaloasuntoratkaisuja.…”

“…Vasemmanpuoleiset (A) asuntopohjat ovat otteita uudisasuntotuotannosta perustuen noin 4 000 uudiskerrostaloasunnon aineistoon (ks. Saarimaa & Pelsmakers, 2020;Pelsmakers ym., 2021), oikeanpuoleiset (B) taas tutkija-arkkitehdin tuottamia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Oikeanpuoleisissa (B) asuntopohjissa on enemmän sisä-ja ulkotilan välisiä yhteyksiä, ja ne joustavat erilaisiin huone määriin sekä tilojen välisiin yhteyksiin purkamalla tai rakentamalla ei-kantavia väliseiniä.…”

“…Esimerkiksi se, että asunnossa on useita ikkunoita tai ikkunoita moniin suuntiin, näyttää tuottavan useita asukkaita houkuttelevia ominaisuuksia: se avaa erilaisia yhteyksiä asunnon ja lähiympäristön sekä mahdollisten luontoelementtien välillä ja luo edellytykset paitsi hyvään luonnonvalaistukseen myös läpituuletukseen. Lisäksi ikkunoiden lukumäärä ja näkymät moniin suuntiin edistävät asukkaiden arvostamaa asunnon pohjaratkaisun muunneltavuutta (Saarimaa & Pelsmakers, 2020). Pihatiloihin varjoa tuovan kasvillisuuden avulla voidaan lisätä pihan käytettävyyttä vaihtelevissa olosuhteissa myös ilmaston lämmetessä, tuottaa luontonäkymiä asuntoihin sekä jakaa pihatilaa asukkaiden toivomiksi omaehtoisemmin käytettäviksi "sopukoiksi".…”