ARISTOTLE, <i>ATHENAION POLITEIA</i> 57.4: TRIAL OF ANIMALS AND INANIMATE OBJECTS FOR HOMICIDE

Sealey, Raphael

doi:10.1017/s0009838806000474

Cited by 6 publications

(2 citation statements)

References 1 publication

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Turvananojien tappaminen alttarille oli vakava uskonnollinen rikkomus ja tapahtuneen seurauksena tappamisesta vastuussa olleen Megakleen suku (alkmeonidit) kirottiin ja karkotettiin. Kuten Gagarin (2008, s. 95) Sealey, 2006). Myös Platonin Laeissa noudatellaan näitä saastumiseen ja puhtauteen liittyviä käytäntöjä.…”

Section: Aineisto Ja Menetelmät: Drakonista Platoniinunclassified

See 1 more Smart Citation

Harkiten, harkitsematta, hybriksen hurmassa: Tahallisuus ja mielentila väkivalta- ja henkirikostuomioiden tekijöinä klassisessa Ateenassa

Kuokkanen

2023

kriminologia

View full text Add to dashboard Cite

Klassisessa Ateenassa (n. 480–330 eaa.) lainsäädäntö oli varsin väljä ja epämääräinen. Laeissaei aina määritelty tarkasti rikoksen sisältöä eikä lain rikkomisen seurausta, ja rangaistus oli kulloisenkin valamiehistön päätettävissä. Henkirikosten kohdalla tuomioista päättivät erilliset erityistuomioistuimet, mutta muissa asioissa valamiehistöjen jäsenet valittiin arvalla halukkaiden kansalaisten joukosta. Analysoin artikkelissani tahallisuuden ja mielentilan roolia ja retoriikkaa ateenalaisten kansantuomioistuimien edessä. Samalla puntaroin, millainen painoarvo syytetyn mielentilalla ja rikkomuksen tahallisuudella oli tuomioistuinten jäsenten mielissä tuomioista päätettäessä. Erittelen myös tahallisuuden ja mielentilan merkitystä henkirikoksista tuomittaessa. Lähteisiin lukeutuvat Drakonin ja Solonin lait sekä valikoima tuomioistuimien edessä pidettyjä oikeuspuheita. Keskeiset kysymykseni ovat: Vaikuttivatko teon motiivi ja tarkoituksellisuus annettuihin tuomioihin? Entä tekivätkö jotkin mielentilat, asenteet tai motiivit rikoksesta tuomioistuinten silmissä erityisen tuomittavan ja rikollisesta erityisen vaarallisen? Tässä yhteydessä keskeiseksi käsitteeksi nousee sosiaaliseen piittaamattomuuteen ja ylikorostuneeseen omanarvontuntoon viitannut hybris, jolla oli moraalisia, uskonnollisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä ja joka oli vastoin lakia. Laajempi taustalla vaikuttava kysymys kuuluu: mihin tuomioilla tähdättiin – rikoksen hyvittämiseen vai rikollisen parantamiseen? Tähän puoleen paneudun selvittelemällä yhteisölle vaarallisten mielentilojen parantamistapoja lakien ja rangaistuskäytäntöjen rinnalla myös filosofien kirjoituksissa, erityisesti Platonin Laeissa. Tutkimalla vaarallisiksi miellettyjen psykologisten valmiuksien merkitystä pyrin ymmärtämään klassisen Ateenan yhteiskuntaa rankaisemisen ja sosiaalisen kontrollin näkökulmasta. Esitän, että väkivalta- ja henkirikostuomioissa sekä tuomittiin tahallisuudesta että hoidettiin saastumista.

show abstract

Section: Aineisto Ja Menetelmät: Drakonista Platoniinunclassified

“…mennessä (vrt. Arnaoutoglou, 1993;Sealey, 2006). Itse en kuitenkaan näe syytä uskoa, että ajatus uskonnollisesta saastumisesta olisi väistynyt.…”

Section: Lopuksiunclassified

Harkiten, harkitsematta, hybriksen hurmassa: Tahallisuus ja mielentila väkivalta- ja henkirikostuomioiden tekijöinä klassisessa Ateenassa

Kuokkanen

2023

kriminologia

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

Bibliography

2013

A Companion to Ancient Greek Government

View full text Add to dashboard Cite

Strafen und ihre Alternativen – Griechenland

Scheibelreiter

2021

Handbuch Zur Geschichte Der Konfliktlösung in Europa

View full text Add to dashboard Cite

ARISTOTLE, ATHENAION POLITEIA 57.4: TRIAL OF ANIMALS AND INANIMATE OBJECTS FOR HOMICIDE

Abstract: Gagarin reasserts the older hypothesis of a gradual development through mediation but does not meet Wolff's objections.

Cited by 6 publications

References 1 publication

Harkiten, harkitsematta, hybriksen hurmassa: Tahallisuus ja mielentila väkivalta- ja henkirikostuomioiden tekijöinä klassisessa Ateenassa

Harkiten, harkitsematta, hybriksen hurmassa: Tahallisuus ja mielentila väkivalta- ja henkirikostuomioiden tekijöinä klassisessa Ateenassa

Bibliography

Strafen und ihre Alternativen – Griechenland

Contact Info

Product

Resources

About