Amatöörikuvien läheisyys kriisiuutisissa toimittajien ja yleisön tulkitsemina

Abstract

Ajatus "lähelle pääsemisestä" toistuu journalistisissa kolumneissa, juhla puheissa ja strategiapapereissa. Läheisyydestä on tullut journalistinen strategia. Yksi uusista keinoista tuottaa journalismiin läheisyyttä on monenlaisen yleisöaineiston hyödyntäminen. Tässä artikkelissa keski tymme erityisesti kriisi ja onnettomuusuutisissa julkaistuun kuvalliseen yleisöaineistoon, eli niin sanottuihin amatöörikuviin. Tarkastelemme ama töörikuvien läheisyyteen liittyviä merkityksiä sekä toimittajien että ylei sön näkökulmasta. Näissä tulkinnoissa tulee esiin, että amatöörikuvien läheisyys perustuu etenkin niiden ajallis tilalliseen ja tunteelliseen ulot tuvuuteen. Yleisö ottaa kuitenkin toimittajia enemmän etäisyyttä siihen tapaan, jolla näitä ulottuvuuksia on koetettu uutisorganisaatioissa hyö dyntää strategisesti.AVAINSANAT: Amatöörikuvat, läheisyys, osallistuminen, toimittajat, uutisjournalismi, yleisö Sanomalehden tärkein menestystekijä on laadukas journalistinen sisältö ja sen synnyttämä läheinen lukijasuhde. (Sanomalehtien liitto 1 )Y llä oleva sitaatti on Sanomalehtien liiton verkkosivuilta, jossa liitto tarjoaa koottua tietoa sanomalehtialasta. Avauslauseen mukaan lehdistön menestyvä toiminta tiivistyy kahteen tärkeään tekijään: laatuun ja läheisyyteen. Kumpikin käsite toistuu usein journalistisessa ammattipuheessa, mutta erityisesti ajatus "lähelle pääsemisestä" on viime aikoina noussut esiin kommenteissa, juhlapuheissa ja linjapapereissa. Niissä todetaan, että toimitusten pitää muodostaa läheinen yleisösuhde: jalkautua kansan pariin, ottaa vastaan palautetta, tulla osaksi yleisön arkea, tehdä koskettavia juttuja tai päästä ihmisten iholle. Läheisyys on journalismissa monimerkityksinen käsite, mutta nykyään se yhä useammin tarkoittaa media-

Suomalaisen journalistin itseymmärrys muutosten keskellä

“…Taulukko 3). Yleisölähtöisyydestä ja lukijoiden "lähelle pääsemisestä" todistavat myös useat suomalaiset journalismin tutkimukset (Hujanen 2009;Lehto 2006;Ahva & Pantti 2015).…”

Vuorovaikutuksen jännitteet toimittajan työssä: Sovittelujournalismin herättämiä näkökulmia

“…2012, 40-42). Uuden verkkoteknologian myötä yleisösuhde on kuitenkin muuttunut läheisemmäksi, vuorovaikutteisemmaksi ja konkreettisemmaksi (Heinonen 2008) ja haastanut toimittajia tulemaan helpommin tavoitettaviksi (Ahva & Pantti 2015). Kun julkaiseminen ja lukeminen tapah-tuu internetissä, toimittajan työprosessi ei lopu jutun julkaisuun, vaan se jatkuu yleisön kanssa vuorovaikutuksessa verkkokommentteja seuraten, palautetta saaden ja sosiaalisessa mediassa verkostoituen.…”

“…Ahva 2010) ja näiden päivittämistä vaativia haastajia (rinnakkaisuus, henkilökohtaisuus, tunneilmaisu ja keskusteluttaminen) (esim. Ahva & Pantti 2015, Vainikka 2014. Jännitteisyyttä vuorovaikutukseen lisää siis se, kun kulttuurisesta kontekstista johtuvat ulkoiset muutospaineet törmäävät journalismin sisäisiin normatiivisiin ideaaleihin.…”