Altering language, transforming literature: Translingualism and literary self-translation in Zinaida Lindén’s fiction

Sorvari, Marja

doi:10.1080/14781700.2017.1399820

Cited by 7 publications

(7 citation statements)

References 11 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…5 Bland de mest kända finns David Bezmozgis, Lena Gorelik, Andrei Gritsman, Olga Grjasnowa, Olga Grushin, Michael Idov, Wladimir Kaminer, Katya Kapovich, Andreï Makine, Irina Reyn, Gary Shteyngart, Anya Ulinich och Lara Vapnyar, som alla gett ut verk på engelska, franska eller tyska. 6 Deras verk berör frågor om migration, språk, identitet och kulturell hybriditet -teman som är påtagliga också i Lindéns författarskap (Sorvari 2016). Dock utgör Lindén något av ett undantag i och med att hon skriver på ett minoritetsspråk i sitt nya hemland, där merparten av nutida ryskspråkiga författare skriver på ryska eller finska, eller i finsk översättning från ryska (Sorvari 2016, 143).…”

Section: Lindéns Författarskapunclassified

See 1 more Smart Citation

En flerspråkig värld på svenska. Språkliga diskrepanseri Zinaida Lindéns roman För många länder sedan

Hansen

2020

Edda

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

Section: Lindéns Författarskapunclassified

“…9. För utmärkta analyser av romanerna I väntan på en jordbävning och Takakirves-Tokyo, se Klapuri 2016och Sorvari 2016, 2018aoch 2018b.…”

Section: Lindéns Författarskapunclassified

En flerspråkig värld på svenska. Språkliga diskrepanseri Zinaida Lindéns roman För många länder sedan

Hansen

2020

Edda

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Lisäksi viime vuosina on julkaistu runsaasti venäläistä ylirajaista kirjallisuutta käsitteleviä artikkeleita, mm. Finkelstein 2014;Hansen 2012Hansen , 2018Klapuri 2012aKlapuri , 2012bKlapuri , 2016Lebedeva & Lupatševa 2019;Sorvari 2016Sorvari , 2018aSorvari , 2018b Tilanne oli samankaltainen Saksassa, jossa emigroituneet venäläiset kirjailijat eivät syystä taikka toisesta osallistuneet saksalaiseen kulttuuri-, kirjallisuus-tai poliittiseen elämään (Finkelstein 2014, 369). 7 Katsaus venäjänkielisten nykykirjailijoiden toimintaan, ks.…”

Section: Viiitteetunclassified

“…7 Katsaus venäjänkielisten nykykirjailijoiden toimintaan, ks. Sorvari (2018a). Ljudmila Kol on koonnut ja toimittanut kaksi venäjänkielisten kirjailijoiden suomennosta: Missä hongat humisevat (2006) ja Huhupuheita (2013).…”

Section: Viiitteetunclassified

Ylirajaiset venäläiset nykykirjailijat Suomessa

Sorvari

2020

idtk

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

Artikkelini keskittyy kirjallisuuden ylirajaisuuteen ja erityisesti venäjänkielisiin kirjailijoihin, jotka asuvat kotimaansa ulkopuolella ja kirjoittavat muulla kuin äidinkielellään. Käsittelen kahta Suomessa asuvaa venäjänkielistä kirjailijaa, Zinaida Lindéniä ja Polina Kopylovaa, jotka kirjoittavat kaunokirjallisia tekstejä ruotsiksi ja venäjäksi sekä suomeksi ja venäjäksi. Tarkastelen, miten he lähestyvät monikielistä luomisprosessia, mitä heille merkitsee kirjoittaminen kahdella kielellä ja miten se heijastuu heidän kaunokirjallisissa teksteissään. Tarkasteluni pohjautuu kirjallisuuden ylirajaistumiseen liittyvään tutkimukseen ja siinä esiin nostettuihin ajatuksiin kansallisten kirjallisuuksien monikielisyydestä ja kulttuurienvälisyydestä. Tutkimusaineistona ovat kirjailijoiden kaunokirjalliset tekstit sekä kirjailijahaastattelut. Contemporary Translingual Russian Writers in Finland The article deals with literary translingualism, and especially Russian-speaking writers who live outside their home country and write in a language other than their mother tongue. The article discusses the ideas that literary translingualism evokes about language, literature, and identity and deals with two Russian-speaking writers, Zinaida Lindén and Polina Kopylova, who live in Finland and write in Swedish and Russian, and in Finnish and Russian, respectively. The article discusses how the writers approach their multilingual creative process and how it is reflected in their literary texts and interviews.

show abstract

“…Today, literary multilingualism can be approached from a number of angles. For example, Marja Sorvari (2018) underlines that literary multilingualism, or literary translingualism as she prefers to say, seems to "undermine monolingual and monocultural literary canons and to cross national, linguistic and geographic borders". When using translingualism as a tool for contextualization, traditional categorizations and definitions that follow national borders and linguistic boundaries "become irrelevant when applied to migrant, transcultural or translingual literature".…”

mentioning

confidence: 99%

Editors' Note

Gröndahl

Grönstrand²

2019

Multiethnica: Journal of the Hugo Valentin Centre

View full text Add to dashboard Cite

Johan Sandberg McGuinne the South Saami speaker and author published a long post on his Facebook page about the situation of Saami languages and Saami literature. Sandberg McGuinne's ( 2019) text is a rhetorically constructed analysis of the problems of minority literatures. He begins his text with a reference to the situation of the world's endangered languages: "The Saami languages are severely endangered. Together with half of the world's languages -of which most are indigenous or minority languages -they are at risk of dying out during the next decades. "Despite his concerns regarding the survival of endangered languages, Sandberg McGuinne problematizes the decision made by Sámi Girječálliid Searvi (SGS) -the Sami Writer's Association (SGS) -during 2018, according to which only authors who use Saami language as their literary tool, can become members of the organization. Before this decision was taken, authors who also wrote in other languages -mainly in Finnish, Swedish, Norwegian -could become members. Johan Sandberg McGuinne underlines that the Saami languages are endangered and they should be supported, but he is also critical of the monolingual definition of Saami literature. His statement connects to a long, and from time to time heated, discussion about the boundaries of national literatures vs "other" literatures in the Nordic countries, as well as in European countries with linguistic minorities.The 1970s and 1980s are considered to be the founding decades for minority literatures in the Nordic countries. The development of such literatures as Saami, Sweden-Finnish and Tornedalian literature, was connected with a worldwide ethnic revival, emancipatory politics and the rise of various countercultures during the 1960s and 1970s. Subcultures that have emerged include: postcolonial literature, women's literature and indigenous peoples' movements, all of which inspired minorities in the Nordic countries. Overall, one could say that culture became politicized during this period and literature was seen as a tool in the process of emancipation (Gröndahl 2019). However, Sandberg Mc-Guinne's view also highlights how relevant questions of language choices and language rights still are.This issue of Multiethnica discusses multilingualism, especially in a minority language context. In recent years, multilingualism has become an expansive multidisciplinary research area, and this special issue brings together many of the current perspectives related to multilingualism in minority studies, as well as in literary studies and philology. In the first article, Anitta Viinikka-Kallinen deals with Alf Nilsen-Børsskog's four-volume series of novels Elämän

show abstract

Altering language, transforming literature: Translingualism and literary self-translation in Zinaida Lindén’s fiction

Cited by 7 publications

References 11 publications

En flerspråkig värld på svenska. Språkliga diskrepanseri Zinaida Lindéns roman För många länder sedan

En flerspråkig värld på svenska. Språkliga diskrepanseri Zinaida Lindéns roman För många länder sedan

Ylirajaiset venäläiset nykykirjailijat Suomessa

Editors' Note

Contact Info

Product

Resources

About