Adherence to dietary guidelines in FINDIET2012

Raulio, Susanna; M-L, Ovaskainen; Männistö, Satu; Tapanainen, Heli; Virtanen, S; Peltonen, Markku

doi:10.1093/eurpub/ckv172.102

Cited by 4 publications

(4 citation statements)

References 0 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Order By: Relevance

“…Eating patterns in many nations are inconsistent with dietary guidelines [1,2,3], which is reflected in the increasing prevalence of diet-related diseases and obesity [4,5,6,7]. Dietary guidelines generally recommend limiting energy-dense, nutrient-poor foods and beverages and encourage daily consumption of a wide variety of foods from the five core food groups (vegetables, fruit, grain cereals, lean meats and alternatives, and dairy foods and alternatives) [8,9,10].…”

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

Consumers’ Views on the Importance of Specific Front-of-Pack Nutrition Information: A Latent Profile Analysis

et al. 2019

View full text Add to dashboard Cite

Nutrition labelling can influence consumers’ assessments of food healthiness and their food choices. However, there is a lack of consensus about the optimal type and amount of nutrition information to provide on food packages. This study analysed consumers’ preferences for front-of-pack information relating to energy and various nutrients (sugar, saturated fat, sodium, fibre, carbohydrate, and protein). The aim was to identify discrete preference segments within the Australian market where the current Health Star Rating front-of-pack labelling system can be displayed with different levels of nutrition information. Adults (n = 1558) completed a survey assessing socio-demographics, self-reported nutrition knowledge, diet healthiness, special dietary requirements, and perceived importance of the provision of energy and nutrient information on the front of food packs. Latent profile analysis identified five consumer segments within the sample that ranged from groups exhibiting high levels of interest in various forms of nutrition information to one with very low interest and one with divergent scores according to whether nutrients were perceived as positive or negative for health. The results indicate that different forms of front-of-pack labelling featuring varying degrees of information about energy and specific nutrients are likely to be of interest and use to different market segments.

show abstract

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

Consumers’ Views on the Importance of Specific Front-of-Pack Nutrition Information: A Latent Profile Analysis

et al. 2019

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…However, few Australians meet these recommendations, with less than 10 % of adults eating the recommended five servings of vegetables daily, while discretionary foods contribute more than 35 % of adults’ daily energy intake ( 3 ) . There are similar findings around the world, with increasing levels of people consuming suboptimal diets inconsistent with their country’s dietary guidelines ( 4 – 6 ) .…”

mentioning

confidence: 59%

How effective is food industry self-substantiation of food–health relationships underpinning health claims on food labels in Australia?

Wellard‐Cole¹,

Watson²,

Hughes³

et al. 2019

Public Health Nutr.

View full text Add to dashboard Cite

ObjectiveThe Food Standards Code regulates health claims on Australian food labels. General-level health claims highlight food–health relationships, e.g. ‘contains calcium for strong bones’. Food companies making claims must notify Food Standards Australia New Zealand (FSANZ) and certify that a systematic literature review (SLR) substantiating the food–health relationship has been conducted. There is no pre- or post-notification assessment of the SLR, potentially enabling the food industry to make claims based on poor-quality research. The present study assessed the rigour of self-substantiation.DesignFood–health relationships notified to FSANZ were monitored monthly between 2013 and 2017. These relationships were assessed by scoping published literature. Where evidence was equivocal/insufficient, the relevant government food regulatory agency was asked to investigate. If not investigated, or the response was unsatisfactory, the project team conducted an independent SLR which was provided to the government agency.SettingAustralia.ParticipantsSelf-substantiated food–health relationships.ResultsThere were sixty-seven relationships notified by thirty-eight food companies. Of these, thirty-three relationships (52 %) from twenty companies were deemed to have sufficient published evidence. Four were excluded as they originated in New Zealand. Three relationships were removed before investigations were initiated. The project initiated twenty-seven food–health relationship investigations. Another six relationships were withdrawn, and three relationships were awaiting government assessment.ConclusionsTo ensure that SLR underpinning food–health relationships are rigorous and reduce regulatory enforcement burden, pre-market approval of food–health relationships should be introduced. This will increase consumer and public health confidence in the regulatory process and prevent potentially misleading general-level health claims on food labels.

show abstract

“…Edellä esitetyn valossa on kuitenkin varsin oletettavaa, että kasvispainotteiseen tai kalaa sisältävään ympäristö-ja terveysvaikutuksiltaan myönteiseen ruokavalioon ohjaavat samankaltai set sosioekonomiset tekijät. Terveyden ja hy vinvoinnin laitoksen mukaan kalan kulutuksen koulutusryhmittäiset erot ovat aikavälillä 1997−2012 olleet miesten osalta epäjohdonmu-kaisia, mutta naisista korkeimmin koulutetut ovat koko tarkastelujaksolla syöneet eniten kalaa (38). Lisäksi Helsingin kaupungin työntekijöiden keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että asiantuntijatehtävissä työskentelevät kasvattivat kalan syöntiä manuaalista työtä tekeviä enemmän aikavälillä 2000−2007 (39).…”

Section: Johdantounclassified

“…Tämä tulos täydentää sosioekonomista asemaa ja ruokatottumuksia käsittelevästä kirjallisuudesta saatua kuvaa kalan kulutuksen eroista. Helsinkiläisillä työntekijöillä toteutetussa tutkimuksessa havaittiin ammattiryhmittäisten erojen kasvaneen kalan kulutuksessa aikavälillä 2000−2007, kun taas koulutusryhmittäiset erot ovat olleet aikavälillä 1997−2012 miehillä epäjohdonmukaisia ja naisilla erojen suuruus on vaihdellut tutkimusvuosittain (38,39).…”

Section: Pohdintaunclassified

Sosioekonomisen aseman yhteys kalan osuuteen ruokamenoista vuosina 1985−2016

Kähäri

Lindblom²

2019

SLA

View full text Add to dashboard Cite

Ilmastonmuutos uhkaa ruoantuotannon edellytyksiä, mutta toisaalta ruoantuotanto ja kulutustottumukset vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Kestävän kehityksen osalta ilmasto- ja terveysnäkökulmat tulisi huomioida samanaikaisesti. Suomen keskeisimmät kansanterveysongelmat ovat elintapaperäiset sairaudet sekä väestöryhmien väliset terveyserot. Ilmasto- ja terveysnäkökulmat yhdistyvät ainutlaatuisesti ruoan, etenkin kalan, kulutuksessa. Kuluttajat etsivät vaihtoehtoja lihan kulutukselle niin terveys- kuin ilmastonäkökohtien motivoimina. Väestöryhmät eivät kuitenkaan omaksu uusia kulutustottumuksia tasaisesti. Eräiden tutkimusten mukaan lyhin tie terveyttä ja ympäristöystävällisyyttä samanaikaisesti parantaviin ruokatottumuksiin olisivat kalaan ja kasvikunnan tuotteisiin pohjautuvat semivegetaariset tai pescovegetaariset ruokavaliot. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten tuloilla ja koulutuksella mitatun sosioekonomisen aseman yhteys kalan kulutukseen on muuttunut suomalaisissa kotitalouksissa vuosina 1985−2016 ja miten kotitalouden viitehenkilön ikä, kotitalouden tyyppi ja kotikunnan kaupunkimaisuus vaikuttavat tähän yhteyteen. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen kulutustutkimusaineistojen aikasarjaa, johon sisältyy kahdeksan poikkileikkausta vuosilta 1985–2016 (n=44286). Kalan kulutusta mitattiin osuutena kokonaisruokamenoista. Kuvailevien menetelmien lisäksi käytettiin lineaarista regressioanalyysiä. Tulosten mukaan ylimmän ja alimman tulokvintiilin väliset erot kalan kulutuksessa kasvoivat 2000-luvulla, mutta peruskoulutettujen ja ylemmän korkea-asteen koulutuksen saaneiden väliset erot pysyivät maltillisina ja vakaina koko tarkastelujakson ajan. Tuloryhmien välillä havaittujen erojen kasvun arvioidaan liittyvän muun muassa kalan hinnan muutoksiin sekä kasvaneeseen ilmasto- ja terveystietoisuuteen. Artikkeli luo pohjaa ilmastoystävällisten ja terveellisten kulutusvalintojen edistämiseen tähtääville toimenpiteille ja jatkotutkimuksille.

show abstract

Adherence to dietary guidelines in FINDIET2012

Cited by 4 publications

References 0 publications

Consumers’ Views on the Importance of Specific Front-of-Pack Nutrition Information: A Latent Profile Analysis

Consumers’ Views on the Importance of Specific Front-of-Pack Nutrition Information: A Latent Profile Analysis

How effective is food industry self-substantiation of food–health relationships underpinning health claims on food labels in Australia?

Sosioekonomisen aseman yhteys kalan osuuteen ruokamenoista vuosina 1985−2016

Contact Info

Product

Resources

About