Mitigation Impact of Different Harvest Scenarios of Finnish Forests That Account for Albedo, Aerosols, and Trade-Offs of Carbon Sequestration and Avoided Emissions

Kalliokoski, Tuomo; Bäck, Jaana; Boy, Michael; Kulmala, Markku; Kuusinen, Nea; Mäkelä, Annikki; Minkkinen, Kari; Minunno, Francesco; Paasonen, Pauli; Peltoniemi, Mikko; Taipale, Ditte; Valsta, Lauri; Vanhatalo, Anni; Zhou, Luxi; Zhou, Putian; Berninger, Frank

doi:10.3389/ffgc.2020.562044

Cited by 43 publications

(29 citation statements)

References 91 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Arvesen et al, 2018), although the warming and cooling effects of non‐CO 2 forcers can also counteract each other (e.g. Kalliokoski et al, 2020). These factors need further study to understand their climate effects and develop agreed methodology for their quantification.…”

Section: Non‐co2 Climate Forcersmentioning

confidence: 99%

Applying a science‐based systems perspective to dispel misconceptions about climate effects of forest bioenergy

et al. 2021

View full text Add to dashboard Cite

The scientific literature contains contrasting findings about the climate effects of forest bioenergy, partly due to the wide diversity of bioenergy systems and associated contexts, but also due to differences in assessment methods. The climate effects of bioenergy must be accurately assessed to inform policy‐making, but the complexity of bioenergy systems and associated land, industry and energy systems raises challenges for assessment. We examine misconceptions about climate effects of forest bioenergy and discuss important considerations in assessing these effects and devising measures to incentivize sustainable bioenergy as a component of climate policy. The temporal and spatial system boundary and the reference (counterfactual) scenarios are key methodology choices that strongly influence results. Focussing on carbon balances of individual forest stands and comparing emissions at the point of combustion neglect system‐level interactions that influence the climate effects of forest bioenergy. We highlight the need for a systems approach, in assessing options and developing policy for forest bioenergy that: (1) considers the whole life cycle of bioenergy systems, including effects of the associated forest management and harvesting on landscape carbon balances; (2) identifies how forest bioenergy can best be deployed to support energy system transformation required to achieve climate goals; and (3) incentivizes those forest bioenergy systems that augment the mitigation value of the forest sector as a whole. Emphasis on short‐term emissions reduction targets can lead to decisions that make medium‐ to long‐term climate goals more difficult to achieve. The most important climate change mitigation measure is the transformation of energy, industry and transport systems so that fossil carbon remains underground. Narrow perspectives obscure the significant role that bioenergy can play by displacing fossil fuels now, and supporting energy system transition. Greater transparency and consistency is needed in greenhouse gas reporting and accounting related to bioenergy.

show abstract

Section: Non‐co2 Climate Forcersmentioning

confidence: 99%

Applying a science‐based systems perspective to dispel misconceptions about climate effects of forest bioenergy

et al. 2021

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…After that period, the effect was reversed. Kalliokoski et al (2020) include a wide array of radiative forcing agents and find that, during the first 50 years, increased utilization produces a greater radiative forcing, and thereafter, the reverse begins to happen. These studies highlight that the displacement factor alone is only a partial measure of the climatic impact of wood products.…”

Section: Discussionmentioning

confidence: 99%

Carbon emissions displacement effect of Finnish mechanical wood products by dominant tree species in a set of wood use scenarios

Valsta¹,

Poljatschenko²

2021

Silva Fenn.

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

The carbon emissions displacement effect of Finnish logs for mechanical wood products by dominant tree species (Scots pine, L.; Norway spruce, (L.) H. Karst.; Birch, spp.) was assessed by combining information from previous studies of current consumption patterns with displacement factors (DF) for structural construction, non-structural construction, and energy usage. We did not conduct additional life cycle analyses compared to the current literature. Our aim was to identify the factors that most extensively influence the displacement effect and to estimate the overall climate effect of Finnish logs in light of current production levels of mechanical forest industry. The analyses were based on information from both statistics and proprietary sources. Contrary to previous studies, we provide DFs by main tree species in Finland, which has been an unidentified area of research to date. Additionally, we apply a more detailed classification of structural and non-structural wood products. This study did not include effects on the forest carbon sink, as they depend case-wise on forest resources and forest management. According to our results, with current production and consumption trends, the average displacement effects for domestic Scots pine, Norway spruce, and birch logs were 1.28, 1.16, and 1.43 Mg C/Mg C, respectively. The corresponding overall annual displacement effect caused by the current production of sawn wood and wood-based panels was 12.3 Tg CO for Finland for the BAU scenario and varied between 8.6 and 16.3 Tg CO depending on the wood use scenario.Pinus sylvestrisPicea abiesBetula22

show abstract

“…Metsien hakkuilla on myös epäsuoria vaikutuksia monimuotoisuuteen ilmastovaikutuksen kautta, sillä avohakattu metsä muuttuu hiilen nielusta hiilen lähteeksi seuraavien vuosikymmenien ajaksi hakkuutähteistä ja maaperästä vapautuvan hiilen vuoksi, ja hakkuukertymän hiilestä merkittävä osa vapautuu ilmakehään lyhyessä ajassa, eikä kasvava metsä saavuta ennen hakkuuta vallinnutta hiilen varastoa vielä useisiin vuosikymmeniin 58,59 . Metsien tilan parantamiseksi KEMERA-tuet voisi kohdentaa luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston suojeluun, esimerkiksi suuntaamalla ne vesiensuojelutoimiin (kuten kosteikot, putkipadot),…”

Section: Metsissä Tehtävät Monimuotoisuustoimetunclassified

“…Varsinkin kuitupuusta tehtävän sellun valmistamiseen tähtäävät biojalostamohankkeet nousevat aika-ajoin keskusteluun mahdollisina astinkivinä kohti vähähiilisyyttä. Puubiomassalla voidaan korvata fossiilisia tuotteita ja polttoaineita, mutta mikäli biotuotetehdas lisää metsänhakkuita, kokonaisvaikutus on luontohaittoja lisäävä ja ilmastoa lämmittävä aikajänteellä, jolla tavoiteltuja ilmastotoimia pyritään saamaan aikaan 58,59 . Metsien lajit ja luontotyypit kärsivät jo nykytason mukaisista hakkuista 33,96 , joten biojalostamo-hankkeiden tulisi korvata vanhaa tehdaskantaa hakkuita lisäämättä.…”

Section: Metsien Käyttöä Lisäävät Biojalostamohankkeetunclassified

Luonnon monimuotoisuus ja vihreä elvytys

Ahlvik

Boström

Bäck

et al. 2021

Suomen Luontopaneelin Julkaisuja

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamasta kriisistä taloudellisesti verrokkimaita paremmin, mutta työllisyystilanne on silti heikentynyt ympäri maata ja talouden ennustetaan supistuvan noin 4,7 prosenttia vuonna 20201. Negatiivisten talousvaikutusten minimoimiseksi hallitus on suuntaamassa EU:n elpymisvälineestä varoja käytettäväksi toimiin, jotka samanaikaisesti auttavat ratkaisemaan aikamme kahta merkittävää kriisiä: ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kyse on aidosti vakavista kriiseistä. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi on listannut luonnon ekosysteemien romahduksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistumisen sekä vaikutuksiltaan että todennäköisyydeltään viiden vakavimman ihmiskuntaa uhkaavan riskin joukkoon. Elämämme on täysin riippuvainen ekosysteemien ja lajien olemassaolosta ja niiden toiminnasta. Suomen Luontopaneeli katsoo, että elvytystoimien pitää kokonaisuudessaan auttaa yhteiskuntaamme selviämään koronan aiheuttamasta talouden supistumisesta niin, että elvytystoimet samalla aikaansaavat siirtymän kohti hiilineutraaliutta ja luonnon kokonaisheikentymättömyyttä. Tässä kannanotossa Luontopaneeli arvioi ympäristöministeriön kestävän elvytyksen työryhmän ja Suomen ilmastopaneelin esittämien sekä muutamien muiden elvytystoimien luontovaikutuksia ja antaa suosituksia elvytystoimien mahdollisten haitallisten luontovaikutusten välttämiseksi. Kuvaan 1 (sivulla 3) on koottu Luontopaneelin näkemys eri toimenpiteiden luonnon monimuotoisuus- ja elvytysvaikutuksista. Lähtökohta ja tavoite on luonnon kokonaisheikentymättömyys (engl. “no net loss of the integrity of ecosystems”). Suomen maaekosysteemien, sisävesien ja meriluonnon tilan heikkeneminen tulee pysäyttää seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Osa toimenpiteistä vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen suoraan, esimerkiksi maankäytön kautta, ja osa epäsuorasti ilmastonmuutoksen (ks. tietolaatikko s. 7 ), ilmansaasteiden (s. 10) tai rehevöittävien ravinteiden (s. 11) kautta. Moni taloutta elvyttävä ja hiilineutraaliutta edistävä toimi voi aiheuttaa luontohaittaa. Kyse ei ole vastakkainasettelusta vaan siitä, että aidosti hyvät toimet voivat olla elvyttävyys-, ilmasto- tai luontovaikutuksiltaan ristiriitaisia. Tällaiset toimet tulisi suunnitella niin, että ne ovat yhdenmukaisia luonnon kokonaisheikentymättömyystavoitteen kanssa. Väistämättömät haitat tulee hyvittää luonnolle ekologisilla kompensaatioilla (ks. s. 4). Tämän kannanoton tarkoitus on tunnistaa ristiriitoja ja löytää keinoja lieventää niitä. Jokaisen toimenpiteen vaikutukset on arvioitu ja niiden osalta on esitetty ehdotukset siitä, kuinka mahdollisia haitallisia luontovaikutuksia voidaan pienentää.

show abstract

Mitigation Impact of Different Harvest Scenarios of Finnish Forests That Account for Albedo, Aerosols, and Trade-Offs of Carbon Sequestration and Avoided Emissions

Cited by 43 publications

References 91 publications

Applying a science‐based systems perspective to dispel misconceptions about climate effects of forest bioenergy

Applying a science‐based systems perspective to dispel misconceptions about climate effects of forest bioenergy

Carbon emissions displacement effect of Finnish mechanical wood products by dominant tree species in a set of wood use scenarios

Luonnon monimuotoisuus ja vihreä elvytys

Contact Info

Product

Resources

About